Kuntien ilmastostrategioiden vaikutus alueen työllisyysasteeseen : Hinku-verkosto Suomessa

Abstract

Tutkielman tarkoitus on selvittää, miten kuntien omat ilmastostrategiat vaikuttavat alueen työllisyysasteeseen. Ilmastotoimien yhteys kilpailukykyyn voi olla positiivinen tai negatiivinen. Positiiviset vaikutukset syntyvät usein esimerkiksi tarvittavien investointien aiheuttamana sykäyksenä taloudessa. Negatiiviset vaikutukset taas seuraavat markkinoiden rajoittamisen aiheuttamasta tehokkuustappiosta. Lopullinen vaikutus kilpailukyvyn mittariin, kuten työllisyyteen, on näiden vaikutusten summa. Perinteinen taloustieteellinen kirjallisuus esittää, että talous useimmiten kärsii sen rajoittamisesta, mutta nk. Porterin hypoteesi väittää, että rajoitteet voivat kannustaa esimerkiksi innovointiin ja näin tuoda jopa positiivisia, vähintäänkin neutraaleja vaikutuksia.

Menetelmänä tutkielmassa käytetään difference-in-differences-menetelmän laajennusta, joka sallii ryhmien saavan käsittelyn eri aikoihin. Difference-in-differences-menetelmä jäljittelee luonnollista koeasetelmaa tilanteissa, joissa käsittely ei ole satunnaisesti määräytynyt. Sitä käytetään usein erityisesti politiikkavaikutusten tutkimiseen. Tutkielman tulosten mukaan Hinku-verkostoon liittymisellä ei ole tilastollisesti merkitsevää vaikutusta kunnan työllisyysasteeseen.

Se, ettei tilastollisesti merkitsevää vaikutusta ole, voi johtua monesta seikasta. Ensimmäinen on se, että mahdollisesti kadonneet työpaikat ovat tehokkaasti korvautuneet uusilla. On kuitenkin niin, ettei Hinku-verkosto ole käsittelynä aivan tarkkarajainen. Osalla kunnista on ollut ilmastostrategioita jo ennen verkostoon liittymistä, ja niitä on myös kunnilla, jotka eivät kuulu verkostoon. Lisäksi voi olla, ettei verkostoon liittyminenkään ole saanut kunnassa aikaan konkreettisia toimia. Lopuksi tulee ottaa huomioon se, että pienet muutokset suun-taan tai toiseen esimerkiksi työpanoksen kysynnässä alueella ei vielä välttämättä näy tilastollisesti merkitsevänä muutoksena työllisyysasteessa.