Puolisoiden yhteisomistuksessa olevan asunto-omaisuuden vakuuskäyttö ja panttauksen pätevyyden arviointi

Abstract

Tutkielman aiheena on aviopuolisoiden yhteisomistuksessa olevan kiinteistön ja asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden vakuuskäyttö ja panttauksen pätevyyden arviointi. Erityisesti tarkastelun kohteena on panttauksen pätevyyden arviointi silloin, kun pantti on annettu osin vieraasta velasta ja toinen puolisoista olisi halunnut antaa koko esineen vakuudeksi, mutta panttaussitoumus on katsottu toisen puolison osalta pätemättömäksi.

Tutkielman aihepiiri on aviovarallisuus- ja vakuusoikeudellinen. Tutkielma on oikeusdogmaattinen ja sen pyrkimyksenä on antaa selkeä kokonaiskäsitys aviopuolisoiden yhteisomistuksessa olevan kiinteistön ja asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden vakuuskäytöstä ja puolisoiden läheissuhteen vaikutuksista vakuuskäyttöön. Oikeusdogmaattiselle tutkimukselle tyypillisesti tutkielmassa tarkastellaan olemassa olevaa tietomateriaalia. Lähteinä työssä on käytetty oikeuskirjallisuutta, lainsäädäntöä, hallituksen esityksiä ja oikeuskäytäntöä.

Oikeuskäytännössä panttauksen pätevyyttä on arvioitu toisistaan poikkeavasti vakuuskohteen ollessa yhtäältä kiinteistö ja toisaalta asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet, kun panttaus on katsottu pätemättömäksi toisen puolison osalta. Huolimatta erilaisesta oikeusobjektistatuksestaan, josta panttauksen pätevyyden arvioinnin eroavaisuus lähtökohtaisesti johtuu, ovat nämä käyttäjilleen käyttötarkoitukseltaan useimmiten samanarvoista omaisuutta.

Voidaankin katsoa, että asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden ja kiinteistöjen vakuuskäyttöön liittyvää sääntelyä olisi tarve yhdenmukaistaa. Asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden osalta onkin käynnissä hanke kirjaamisjärjestelmän perustamisesta, joka tulee osaltaan täyttämään tätä tarvetta.

Puolisoiden varallisuusoikeudellisen kohtelun on katsottu rakentuvan lähtökohtaisesti erillisvallinnan periaatteelle eikä puolisoihin kohdistuvassa varallisuusoikeudellisessa sääntelyssä tule lähtökohtaisesti kiinnittää huomiota puolisoiden väliseen läheissuhteeseen. Tutkielman perusteella voidaankin katsoa, ettei avioliittolain suojasäännöksillä voida muodostaa rajoituksia puolisoiden yhteisomistuksessa olevan asunto-omaisuuden vakuuskäytölle.