Urheilujoukkueen kuluttajalähtöisen brändipääoman vaikutus kannattajauskollisuuteen
| dc.contributor | Liiketaloustiede, markkinointi | - |
| dc.contributor.author | Väätäinen, Aapo | |
| dc.contributor.department | fi=Markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitos|en=Department of Marketing and International Business| | |
| dc.contributor.faculty | fi=Turun kauppakorkeakoulu|en=Turku School of Economics| | |
| dc.contributor.studysubject | fi=Markkinointi|en=Marketing| | |
| dc.date.accessioned | 2016-04-27T10:58:37Z | |
| dc.date.available | 2016-04-27T10:58:37Z | |
| dc.date.issued | 2016-04-27 | |
| dc.description.abstract | Urheiluliiketoiminta on kasvanut ja kehittynyt merkittävästi 2000-luvulla, mutta samalla myös kil-pailu yleisömääristä ja katsojaluvuista on koventunut. Tämä on johtanut siihen, että vahvasta brän-dipääomasta on tullut yhä merkittävämpi asia urheilujoukkueille. Urheilujoukkueen kuluttajalähtöinen brändipääoma muodostuu bränditietoisuudesta ja brändi-imagosta, joka jakaantuu seuraaviin brändiassosiaatioihin: tuotteeseen liittyvät ja liittymättömät brändiominaisuudet, brändihyödyt ja brändiasenteet. Urheilujoukkueiden brändit ovat nousseet oikeutetusti kasvavaksi puheenaiheeksi urheiluliiketoi-minnassa, mutta sitä, mistä brändi todella rakentuu ja miten se vaikuttaa kannattajauskollisuuteen, on varsinkin Suomessa tutkittu yllättävän vähän. Tutkielman tarkoitus onkin tutkia kuluttajalähtöi-sen brändipääoman vaikutusta urheilujoukkueen kannattajauskollisuuteen ja näin tuoda uutta mer-kittävää tietoa suomalaiseen urheilumarkkinoinnin kenttään. Tutkimuksen tarkoitus jakaantuu kol-meen osaongelmaan: 1) Mitkä eri brändiassosiaatioryhmät voidaan tunnistaa kuuluvaksi suomalai-sen urheilujoukkueen brändipääomaan?, 2) Ovatko brändiassosiaatioryhmät yhteydessä toisiinsa? ja 3) Kuinka paljon brändiassosiaatiot selittävät urheilujoukkueen kannatususkollisuutta? Tutkimuskysymyksiin vastaamista varten laadittiin kyselylomake, jossa brändipääoman käsitteet ja kannattajauskollisuus operationalisoitiin Likert-asteikollisilla kysymyksillä rakenneyhtälömallia varten. Yhteensä tutkimukseen saatiin 106 vastausta HC TPS:n kausikortin omistavilta henkilöiltä ja Turun kauppakorkeakoulun opiskelijoilta. Viisi latenttia muuttujaa ja 27 indikaattoria käsittävä rakenneyhtälömalli toteutettiin PLS-SEM-menetelmällä. Tutkimus toi esiin useita merkittäviä havaintoja. Ensinnäkin suomalaisen urheilujoukkueen brän-dipääoman muodostavat tutkimuksessa esitetyn teorian mukaisesti tuotteeseen liittyvät ja liittymät-tömät brändiominaisuudet, brändihyödyt ja brändiasenteet. Toiseksi, tuotteeseen liittyvillä ja liitty-mättömillä brändiominaisuuksilla on merkittävä vaikutus brändihyötyihin ja brändihyödyillä puo-lestaan merkittävä vaikutus brändiasenteisiin. Kolmanneksi brändipääomalla on brändiasenteiden ja brändihyötyjen kautta merkittävä vaikutus urheilujoukkueen kannattajauskollisuuteen. | - |
| dc.description.notification | siirretty Doriasta | |
| dc.format.content | abstractOnly | |
| dc.identifier.olddbid | 138258 | |
| dc.identifier.oldhandle | 10024/123226 | |
| dc.identifier.uri | https://www.utupub.fi/handle/11111/6596 | |
| dc.language.iso | fin | - |
| dc.publisher | fi=Turun yliopisto. Turun kauppakorkeakoulu|en=University of Turku. Turku School of Economics| | |
| dc.source.identifier | https://www.utupub.fi/handle/10024/123226 | |
| dc.title | Urheilujoukkueen kuluttajalähtöisen brändipääoman vaikutus kannattajauskollisuuteen | - |
| dc.type.ontasot | fi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis| |