Urheilujoukkueen kuluttajalähtöisen brändipääoman vaikutus kannattajauskollisuuteen

dc.contributorLiiketaloustiede, markkinointi-
dc.contributor.authorVäätäinen, Aapo
dc.contributor.departmentfi=Markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitos|en=Department of Marketing and International Business|
dc.contributor.facultyfi=Turun kauppakorkeakoulu|en=Turku School of Economics|
dc.contributor.studysubjectfi=Markkinointi|en=Marketing|
dc.date.accessioned2016-04-27T10:58:37Z
dc.date.available2016-04-27T10:58:37Z
dc.date.issued2016-04-27
dc.description.abstractUrheiluliiketoiminta on kasvanut ja kehittynyt merkittävästi 2000-luvulla, mutta samalla myös kil-pailu yleisömääristä ja katsojaluvuista on koventunut. Tämä on johtanut siihen, että vahvasta brän-dipääomasta on tullut yhä merkittävämpi asia urheilujoukkueille. Urheilujoukkueen kuluttajalähtöinen brändipääoma muodostuu bränditietoisuudesta ja brändi-imagosta, joka jakaantuu seuraaviin brändiassosiaatioihin: tuotteeseen liittyvät ja liittymättömät brändiominaisuudet, brändihyödyt ja brändiasenteet. Urheilujoukkueiden brändit ovat nousseet oikeutetusti kasvavaksi puheenaiheeksi urheiluliiketoi-minnassa, mutta sitä, mistä brändi todella rakentuu ja miten se vaikuttaa kannattajauskollisuuteen, on varsinkin Suomessa tutkittu yllättävän vähän. Tutkielman tarkoitus onkin tutkia kuluttajalähtöi-sen brändipääoman vaikutusta urheilujoukkueen kannattajauskollisuuteen ja näin tuoda uutta mer-kittävää tietoa suomalaiseen urheilumarkkinoinnin kenttään. Tutkimuksen tarkoitus jakaantuu kol-meen osaongelmaan: 1) Mitkä eri brändiassosiaatioryhmät voidaan tunnistaa kuuluvaksi suomalai-sen urheilujoukkueen brändipääomaan?, 2) Ovatko brändiassosiaatioryhmät yhteydessä toisiinsa? ja 3) Kuinka paljon brändiassosiaatiot selittävät urheilujoukkueen kannatususkollisuutta? Tutkimuskysymyksiin vastaamista varten laadittiin kyselylomake, jossa brändipääoman käsitteet ja kannattajauskollisuus operationalisoitiin Likert-asteikollisilla kysymyksillä rakenneyhtälömallia varten. Yhteensä tutkimukseen saatiin 106 vastausta HC TPS:n kausikortin omistavilta henkilöiltä ja Turun kauppakorkeakoulun opiskelijoilta. Viisi latenttia muuttujaa ja 27 indikaattoria käsittävä rakenneyhtälömalli toteutettiin PLS-SEM-menetelmällä. Tutkimus toi esiin useita merkittäviä havaintoja. Ensinnäkin suomalaisen urheilujoukkueen brän-dipääoman muodostavat tutkimuksessa esitetyn teorian mukaisesti tuotteeseen liittyvät ja liittymät-tömät brändiominaisuudet, brändihyödyt ja brändiasenteet. Toiseksi, tuotteeseen liittyvillä ja liitty-mättömillä brändiominaisuuksilla on merkittävä vaikutus brändihyötyihin ja brändihyödyillä puo-lestaan merkittävä vaikutus brändiasenteisiin. Kolmanneksi brändipääomalla on brändiasenteiden ja brändihyötyjen kautta merkittävä vaikutus urheilujoukkueen kannattajauskollisuuteen.-
dc.description.notificationsiirretty Doriasta
dc.format.contentabstractOnly
dc.identifier.olddbid138258
dc.identifier.oldhandle10024/123226
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/6596
dc.language.isofin-
dc.publisherfi=Turun yliopisto. Turun kauppakorkeakoulu|en=University of Turku. Turku School of Economics|
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/123226
dc.titleUrheilujoukkueen kuluttajalähtöisen brändipääoman vaikutus kannattajauskollisuuteen-
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot