Kestävyyssääntely ja riskienhallinta : sääntelyn vaikutus riskienhallintaan ja yritysjohdon vastuuseen
584.13 KB
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset2
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
EU:n kestävyyssääntely on laajentunut merkittävästi, ja erityisesti suuria yrityksiä koskevat raportointi- ja huolellisuusvelvoitteet ovat kiristyneet. Tutkielma tarkastelee kestävyysraportointidirektiivin (CSRD), ESRS-raportointistandardien sekä yritysvastuudirektiivin (CSDDD) vaikutuksia yritysten riskienhallintaan ja osakeyhtiön johdon oikeudelliseen vastuuseen. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten nämä sääntelyinstrumentit muuttavat riskienhallinnan sisältöä ja rakennetta, millä tavoin ne laajentavat yritysjohdon velvollisuuksia sekä millaisia oikeudellisia seuraamuksia sääntelyn noudattamatta jättämisestä voi seurata.
Tutkimusmetodina käytetään oikeusdogmaattista, eli lainopillista analyysiä, jonka avulla tarkastellaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, sen tavoitteita ja systematiikkaa. Tätä täydennetään liiketaloustieteellisellä näkökulmalla, joka tarjoaa käsitteellisen kehyksen riskienhallinnan tavoitteille, prosesseille ja rakenteille. Teoreettisena viitekehyksenä toimivat perinteiset riskienhallintamallit sekä EU:n kestävyyssääntelyn vaatimukset.
Tutkielma osoittaa, että kestävyyssääntely kytkee kestävyysnäkökohdat kiinteästi yrityksen strategiseen johtamiseen ja riskienhallintaan. Sääntely edellyttää järjestelmällisiä prosesseja kestävyysriskien tunnistamiseen, arviointiin ja hallintaan, mikä laajentaa riskikäsitystä perinteisistä taloudellisista riskeistä sosiaalisiin, ympäristöllisiin ja hallinnollisiin riskeihin. CSDDD:n riskiperusteinen huolellisuusvelvoite ulottaa yritysjohdon vastuun koko arvoketjuun, ja CSRD sekä ESRS-standardit vahvistavat hallituksen valvontavastuuta.
Tutkielman perusteella hallituksen rooli korostuu valvonta- ja ohjausvastuissa, kun taas toimitusjohtajan vastuu liittyy operatiivisten kestävyys- ja riskienhallintaprosessien asianmukaiseen organisointiin. Sääntelyn laiminlyönti voi johtaa henkilökohtaiseen vahingonkorvausvastuuseen. Johtopäätöksenä tutkielma esittää, että kestävyyssääntely muuttaa yritysten riskienhallintaa kohti laajempaa, ennakoivampaa ja integroidumpaa järjestelmää. Yritysjohdon on varmistettava, että organisaatiolla on riittävä osaaminen, prosessit ja hallintorakenteet vastaamaan kestävyyssääntelykehikon vaatimuksiin. Sääntely toimii keskeisenä ohjausmekanismina, joka määrittää minimivaatimukset yritysten vastuulliselle ja kestävyysperusteiselle riskienhallinnalle.