Oppilasarviointia koskeva keskustelu sanomalehtien mielipidekirjoituksissa

Abstract

Arviointi kuuluu keskeisenä osana koulun toimintaan ja se vaikuttaa merkittävällä tavalla siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään paitsi oppijana myös ihmisenä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet on asiakirja, jonka avulla ohjataan koulujen toimintaa ja käytäntöjä muun muassa juuri arvioinnin osalta. Koulussa tapahtuvan oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen tulee perustua tavoitteisiin ja kriteereihin, jotka on asetettu opetussuunnitelman perusteissa. Nykyisellään opetussuunnitelman arviointikriteerejä pidetään kuitenkin hankalina ja tulkinnanvaraisina, eikä niiden ole nähty tarjoavan riittäviä työkaluja opettajan arviointityöhön ja oppilaiden tasapuoliseen arviointiin. Arvioinnin kuvaukset ovat suuntaa-antavia ja jättävät liikaa mahdollisuuksia erilaisille tulkinnoille.

Nykyinen (POPS 2014) ja jo sitä edeltävä (POPS 2004) opetussuunnitelma toivat mukanaan uudistuksia, joiden osalta yksi eniten keskustelua aiheuttaneista aiheista on ollut oppilasarviointi. Oppilasarviointi herättää keskustelua erityisesti silloin, kun kouluissa jaetaan lukuvuosi- ja päättötodistuksia. Keskusteluun osallistuvat opettajat, oppilaat ja vanhemmat, mutta myös monet muut tahot, joita arviointi koskettaa joko suoraan tai välillisesti. Aihe nousee aika ajoin esiin myös lehtien mielipidekirjoituksissa, joissa esitetään argumentteja niin oppilasarvioinnin puolesta kuin sitä vastaankin. Tässä tutkimuksessa analysoitiin Helsingin Sanomissa, Turun Sanomissa ja Kalevassa vuosina 2000-2018 julkaistuissa mielipidekirjoituksissa käytyä keskustelua oppilasarvioinnista.

Tutkimusmenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä ja teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä ja dokumentteina sanomalehdissä julkaistuja mielipidekirjoituksia, joita analysoimalla selvitettiin, ketkä oppilasarvioinnista keskustelevat ja minkälaisia näkökulmia keskusteluissa nousee esiin. Tämän tutkimuksen mukaan kaikkein eniten oppilasarvioinnista keskustelevat opettajat. Summatiivinen arviointi nousi hallitsevaksi pääteemaksi sekä arviointia puolustavissa että sitä kritisoivissa mielipidekirjoituksissa. Erityisesti korostui taito- ja taideaineiden opettajien rooli opettamiensa aineiden numeroarvioinnin puolustajina. Tutkimus osoitti myös, että jatkuvasti lisääntyvä arviointi ja erilaiset arviointimuodot ovat kasvattaneet opettajien työtaakkaa. Opettajat tarvitsisivat nykyistä selkeämpiä arviointikriteereitä sekä tietoa erilaisista arviointimenetelmistä ja niiden tehokkaasta käytöstä. Jatkossa olisikin tärkeää tarkastella, miten opetussuunnitelmassa määriteltyjä arviointikriteereitä tulkitaan eri kouluissa arvosanoja annettaessa. Kysymys on ennen kaikkea arvioinnin yhdenvertaisuudesta eli siitä, saavatko oppilaat arvosanansa yhdenvertaisin perustein ja oikeassa suhteessa samaan osaamistasoon.