Pitkospuita eteenpäin katsovaan päätöksentekoon: Vihreän, osallistavan, digitaalisen ja kriisinkestävän rakennetun ympäristön tiekartta 2050

dc.contributor.departmentfi=Tulevaisuuden tutkimuskeskus|en=Finland Futures Research Centre|-
dc.contributor.editorHeinonen, Sirkka
dc.contributor.editorViitamäki, Riku
dc.contributor.editorKarjalainen, Joni
dc.contributor.editorTaylor, Amos
dc.contributor.editorToivonen, Saija
dc.contributor.editorTähtinen, Lassi
dc.contributor.facultyfi=Turun kauppakorkeakoulu|en=Turku School of Economics|-
dc.contributor.studysubjectfi=Tulevaisuudentutkimus|en=Futures Studies|-
dc.date.accessioned2023-09-26T06:21:18Z
dc.date.available2023-09-26T06:21:18Z
dc.date.issued2023-09-29
dc.description.abstractTämä raportti ’Pitkospuita eteenpäin katsovaan päätöksentekoon – vihreän, osallistavan, digitaalisen ja kriisinkestävän rakennetun ympäristön tiekartta 2050’ esittelee samannimisen tulevaisuusklinikan taustan, toteutuksen vaiheet ja tulokset. Tulevaisuusklinikka järjestettiin keväällä 2023 Suomen Akatemian rahoittamassa RESCUE-hankkeessa (Kiinteistöt ja kestävä kriisinhallinta kaupunkiympäristöissä). Siinä testattiin kaupunkien kriisinkestävyyttä viiden eri kriisin vaikutuksista ja politiikka- ja toimenpidesuosituksista, joita tarvitaan kyseisistä kriiseistä selviämiseen ja jopa niistä oppimiseen. Työskentely tapahtui viidessä pienryhmässä, joista kullakin oli annettuna oma kriisinsä: 1) täydellinen jatkuva sähkökatko, 2) äärimmäinen helleaalto maastopaloineen; 3) some luo mielenterveyspommin, julkinen tila katoaa; 4) vihollinen hyökkää Suomeen ja 5) Itämeri menee säppiin. Kriisien vaikutuksia ja mahdollisia vastauksia niihin tarkasteltiin tulevaisuuspyörän ja tulevaisuustaulukon avulla. Lopuksi osallistujat laajensivat näkökulmaansa koko kriisin tarkasteluun ja hahmottivat tulevaisuustiekartan avulla, miten tavoiteltava visio (vihreä, digitaalinen, osallistava ja kriisinkestävä rakennettu ympäristö) voisi toteutua, mikäli heille määrätty kriisi toteutuisi. Tarkastelu ankkuroitui kolmen eri aikavälin tarkasteluun 10 vuoden jaksoissa: lyhyen aikavälin (2033), keskipitkän aikavälin (2043) ja pitkän aikavälin (2053). Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tunnistettavissa on useitakin geneerisiä kriisistä selviytymiskeinoja, olipa kriisi mikä tahansa − kontekstista riippumatta. Esimerkkeinä mainittakoon yhteisöllisyys, hajauttaminen ja pienemmät yksiköt, sekä tilojen joustava monikäyttöisyys. Luonnollisesti kriisin luonne toisaalta sanelee spesifejä selviytymiskeinoja.-
dc.description.accessibilityfeatureei tietoa saavutettavuudesta
dc.format.contentfulltext-
dc.identifier.olddbid192778
dc.identifier.oldhandle10024/175845
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/761
dc.identifier.urnURN:ISBN:978-952-249-591-4-
dc.language.isofin-
dc.publisherfi=Turun yliopisto. Turun kauppakorkeakoulu|en=University of Turku, Turku School of Economics|-
dc.relation.ispartofseriesTutu eJulkaisuja-
dc.relation.issn1797-1322-
dc.relation.numberinseries3/2023-
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/175845
dc.titlePitkospuita eteenpäin katsovaan päätöksentekoon: Vihreän, osallistavan, digitaalisen ja kriisinkestävän rakennetun ympäristön tiekartta 2050-

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Tutu-ejulkaisuja-3-2023.pdf
Size:
8.47 MB
Format:
Adobe Portable Document Format