Audiovisuaalisen käännöksen jälkieditointi toimivuuden näkökulmasta

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan, millaisia muutoksia jälkieditoija teki audiovisuaalisen käännöstekstityksen konekäännöspohjaan, sekä miten muutokset vaikuttavat käännösviestin toimivuuteen kuudella tasolla. Nämä toimivuuden tasot pohjautuvat Atso Vuoriston teoriaan, jota Tiina Holopainen sovelsi tutkielmassaan audiovisuaalisen kääntämisen kontekstissa.

Tutkimuksen aineistona on video-ote Top Gear -televisio-ohjelmasta sekä sen kaksi käännöstekstitysversiota: konekäännös ja jälkieditoitu käännös. Jälkieditoitua käännösversiota tarkastellaan tutkimuksessa rinnakkain konekäännöspohjan ja videon kanssa. Tarkoituksena on selvittää, miten jälkieditoija paransi konekäännöksen toimivuutta ja millaisia toimivuuspuutteita konekäännöksessä esiintyy. Samalla määritellään toimivuuden tasojen käytännöllisyyttä jälkieditoitujen av-käännösten tutkimuksessa ja arvioinnissa.

Jälkieditoija teki kaikkiin toimivuuden tasoihin vaikuttavia muutoksia. Konekääntimen puutteet johtuivat pohjimmiltaan pitkälti asiayhteyden puutteesta ja siitä, että se nojasi käännösratkaisuissaan vain lähdetekstin kielelliseen ainekseen. Koneen saatavilla ei siis ollut suurta osaa siitä materiaalista, jota toimivan käännösviestin tuottamiseen olisi tarvittu. Tämä johti puutteisiin kaikilla tasoilla. Asiayhteyden avulla jälkieditoija korjasi tulkintavirheitä, paransi käännöksen ymmärrettävyyttä, muutti ilmaisuja tarkempiin ja luontevampiin vaihtoehtoihin, lisäsi sidoskeinoja ja välitti viestien tarkoituksia sanallisen sisällön sijaan. Konekäännin oli siis sisällöllisesti lähes aina lähempänä lähtötekstiä, mutta ei välittänyt tarkoitettuja merkityksiä toimivasti.

Tutkimus tuotti hyödyllistä tietoa jälkieditoijan tekemistä muutoksista, ja antoi näyttöä toimivuuden tasojen sovellettavuudesta. Tasot osoittautuivat käytännölliseksi välineeksi av-käännösten jälkieditoinnin tutkimuksessa. Koska konekääntimistä on tullut av-kääntämisen alalla uusi normi, on tarve tarkastella niiden käytön vaikutusta av-käännösten toimivuuteen, katselukokemukseen sekä kääntäjän statukseen ja työnkuvaan. Tässä tutkimuksessa jälkieditoija teki muutoksia lähes jokaiseen ruututekstiin. Muutosten suuri määrä osoittaa, että jälkieditointi saattaa olla arveltua työläämpää. On siis tarpeen arvioida tarkemmin, missä määrin konekääntimien käyttöönotto todellisuudessa tehostaa av-kääntämistä.