Nelipäiväisen työviikon merkitykset ja työn merkityksellisyyden kokemukset

dc.contributor.authorSorsa, Elina
dc.contributor.departmentfi=Kasvatustieteiden laitos|en=Department of Education|
dc.contributor.facultyfi=Kasvatustieteiden tiedekunta|en=Faculty of Education|
dc.contributor.studysubjectfi=Aikuiskasvatustiede|en=Adult Education|
dc.date.accessioned2026-05-28T19:31:45Z
dc.date.issued2026-05-06
dc.description.abstractTämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella, millaisia merkityksiä nelipäiväistä työviikkoa toteuttavissa organisaatioissa työskentelevät työntekijät antavat nelipäiväiselle työviikolle. Lisäksi selvitettiin, millaisia työn merkityksen ja merkityksellisyyden kokemuksia työntekijöillä oli. Tutkimuksessa pyrittiin ymmärtämään niitä tekijöitä, jotka muovaavat näitä merkityksiä. Tutkimus tuottaa lisää ymmärrystä vähän tutkittuun nelipäiväiseen työviikkoon, ja tarjoaa uuden näkökulman työn merkityksellisyyden tarkasteluun. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena haastattelemalla nelipäiväistä työviikkoa tekevien organisaatioiden työntekijöitä. Aineiston analyysi on toteutettu temaattisella narratiivisella analyysilla, keskittyen haastateltavien kertomuksista ilmeneviin toistuviin teemoihin. Tulosten perusteella nelipäiväinen työviikko näyttäytyy moniulotteisena ilmiönä, joka muokkaa paitsi työarkea, myös työn ulkopuolista elämää. Nelipäiväinen työviikko koettiin pääosin positiivisena muutoksena, joka lisäsi hyvinvointia ja työtyytyväisyyttä, mutta siihen liittyi myös uusia vaatimuksia, kuten vastuu ajankäytöstä. Nelipäiväinen työviikko ei näyttäydy ylhäältä annettuna valmiina järjestelynä, vaan vaatii yksilön lisäksi myös koko työyhteisöltä aktiivisuutta, jotta järjestely onnistuu. Työn merkityksellisyys rakentui aineistossa yksilöllisestä ja yhteisöllisestä ulottuvuudesta, vaikutusmahdollisuuksista sekä työn laajemmasta merkityksestä. Työ näyttäytyi tärkeänä osana elämää, mutta ei enää sen keskipisteenä, vaan ennemminkin mielekkään muun elämän mahdollistajana. Merkityksellisyyttä vahvistivat erityisesti mahdollisuus kehittyä, vaikuttaa omaan työhön ja organisaation menestykseen. Myös työyhteisön merkitystä korostettiin. Tutkimus osoittaa, että nelipäiväinen työviikko ei itsessään luo työn merkityksellisyyttä, vaan toimii kontekstina, jossa merkityksellisyyttä rakennetaan. Tulokset tuovat esiin nelipäiväisen työviikon mahdollisuuksia työntekijöiden hyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden tukemisessa, mutta samalla myös siihen liittyviä jännitteitä, kuten työn intensifioitumista ja yksilön vastuun korostamista. Tutkimus tarjoaa uutta ymmärrystä nelipäiväisen työviikon merkityksistä ja sen yhteydestä työn merkityksellisyyden kokemuksiin muuttuvassa työelämässä.
dc.format.extent78
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/61266
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2026052654909
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightssuljettu
dc.subjectnelipäiväinen työviikko
dc.subjecttyön merkityksellisyys
dc.subjecttyön merkitys
dc.subjecttemaattinen narratiivinen analyysi
dc.titleNelipäiväisen työviikon merkitykset ja työn merkityksellisyyden kokemukset
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Sorsa_Elina_Opinnayte.pdf
Size:
523.2 KB
Format:
Adobe Portable Document Format