Fear of missing out on social media: implications for private and professional lives
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
The “dark side” of social media use is a topic of vivid discourse in academia and
mass media. Within this discourse, various negative effects, such as social media
fatigue, addictive or compulsive use, and social media use-related sleep problems
have garnered attention. The Fear of Missing Out (FoMO) is a particular dark side
of social media phenomenon that has significant implications for diverse segments
of social media users. In the past decade, since the operationalization of FoMO,
scholars, especially those researching social media, have made continuing progress
in understanding FoMO’s conceptual foundations as well as the capacities in which
FoMO can influence the well-being of social media users. Despite the growing
scholarly interest, research on FoMO is fragmented and features significant
knowledge gaps, such as a limited understanding of its consequences and a lack of
focus in prior studies beyond young adults and teenagers as a respondent group.
These gaps need to be addressed as myriad mass media reports and academic studies
have linked social media users’ experience of FoMO with indicators of diminished
well-being, which in turn has implications for these users’ personal and professional
lives.
The aim of this dissertation is to investigate how FoMO, as a context-specific
psychological trigger, predicates users’ experience of phenomena associated with
the dark side of social media such as social media fatigue, compulsive social media
use, and social media stalking. It further investigates the influence of such FoMOdriven
experiences on individual users’ professional and personal lives. This
dissertation examines FoMO within the social media environment and investigates
theoretically grounded frameworks that illustrate the pathways through which FoMO
may lead to negative consequences. The dissertation comprises five articles: one
systematic literature review (Article I) and four quantitative studies (Articles II–V)
developed based on the review findings.
Following a systematic review of 58 empirical publications on FoMO, Article I
provides foundational knowledge on FoMO’s known antecedents and consequences,
indirect influencers (moderators and mediators), study contexts, conceptualization,
and operationalization. The results are used to present an overarching framework and
five key propositions for advancing research on FoMO.
The findings of Articles II and III provide new insights into FoMO’s influence
on the personal well-being of social media users. Discerning significant links
between FoMO and the compulsive use of social media, online social comparison,
social media stalking, and disruptions in sleep hygiene (i.e., sleep-related habits and
routines), these articles argue that FoMO could culminate in social media users’
experiences of problematic sleep and social media fatigue. The findings also show
that FoMO may have an amplification effect on the users’ dark side of social media
experiences on these platforms, albeit through different manifestations among young
adults and working professionals.
Articles IV and V focus on FoMO-driven social media use in the workplace and
the subsequent consequences. In doing so, this research empirically investigates
employees, who are a relatively less-studied demographic in the FoMO research
compared to young adults. The findings show that FoMO has the capacity to predict
diminished work performance, work procrastination, phubbing (the problematic use
of smartphones during social or workplace interactions), workplace exhaustion, and
work incivility. Further, these articles show that individual characteristics, such as
regulatory focus and social media envy, play an important role in users’ experiences
of negative consequences.
Collectively, the findings of this dissertation provide novel insights into the
mechanisms through which FoMO can trigger the problematic use of technological
platforms, such as social media and smartphones, and users’ engagement in activities
that are intrinsically linked with the dark side of social media. The dissertation
suggests that FoMO and the dark side of social media phenomena may indeed have
a cyclical relationship wherein one may trigger another, causing a vicious loop. In
addition to advancing the understanding of ways in which FoMO can negatively
influence an individual’s life, the findings hint at its potential to indirectly, but
positively, benefit individual performance in the workplace. In doing so, the
dissertation creates new knowledge on the dual effects of FoMO. Cumulatively, the
findings of this dissertation, particularly Article I, provide several avenues that
scholars can pursue to further advance the frontier of knowledge on FoMO in
particular and the dark side of social media in general.
KEYWORDS: Fear of missing out, dark side of social media, compulsive use,
phubbing, problematic sleep, work performance
Sosiaalisen median ei-toivotut vaikutukset (sosiaalisen median pimeä puoli)
palvelujen käyttäjille ovat viime vuosina olleet vilkkaan julkisen keskustelun ja
akateemisen tutkimuksen kohteena. Aihepiirin tutkimus on tarkastellut mm.
käyttäjien väsymystä sosiaalisen mediaan, riippuvuutta sosiaalista mediaa kohtaan,
sosiaalisen median pakonomaista käyttöä, sekä sosiaalisen median käytön vaikutusta
uneen.
Paitsi jäämisen pelko (Fear of Missing Out, FoMO) on ilmiö sosiaalisen median
pimeiden puolin kentässä, jolla on havaittu merkittäviä, tyypillisesti kielteisiä vaikutuksia
palvelujen käyttäjiin. Lisääntyneestä tutkimuksesta huolimatta ymmärrys
FoMO:sta on pirstaloitunutta.
Tutkimuskirjallisuus on korostanut erityisesti tarvetta FoMo:n käsitteellis-teoreettisen
taustan ymmärryksen vahvistamiselle ja tarvetta ymmärtää FoMO:n vaikutuksia
sosiaalisen median palvelujen käyttäjien hyvinvoinnille.
Tämän väitöstutkimuksen tavoitteena on osaltaan täyttää em. aukkoja
aiemmassa tutkimuksessa tutkimalla FoMO:a kontekstisidonnaisena psykologisena
laukaisevana tekijänä, jolla on vaikutuksia sosiaalisen median käyttäjiin niin
yksityis- kuin työelämässäkin. Väitöskirja koostuu viidestä artikkelista: yhdestä
systemaattisesta kirjallisuuskatsauksesta (Artikkeli I) ja neljästä kvantitatiivisesta
kyselytutkimuksesta (Artikkelit II–V), jotka on kehitetty kirjallisuuskatsauksen
tulosten perusteella.
Artikkeli I perustuu 58 empiiriseen julkaisuun FoMO:sta ja tarjoaa perustiedot
FoMO:on vaikuttavista tekijöistä ja seurauksista, epäsuorista vaikuttajista (moderaattorit
ja välittävät muuttujat), tutkimuskonteksteista, käsitteellistämisestä ja
operationalisoinnista. Tuloksia käytetään esittämään tutkimuksellinen viitekehys ja
viisi keskeistä suuntaa FoMO:n tutkimuksen edistämiseksi.
Artikkelien II ja III tulokset tarjoavat uusia näkökulmia FoMO:n vaikutukseen
sosiaalisen median käyttäjien henkilökohtaiseen hyvinvointiin. Artikkeleissa
havaitaan merkittäviä yhteyksiä FoMO:n ja sosiaalisen median pakonomaisen
käytön, verkossa tapahtuvan sosiaalisen vertailun, sosiaalisessa mediassa tapahtuvan
vainoamisen (stalking) ja unihygienian häiriöiden (eli unen laatuun vaikuttavien
tapojen ja rutiinien) välillä. Artikkelit osoittavat, että FoMO voi johtaa sosiaalisen
median käyttäjien kokemaan ongelmalliseen uneen ja väsymykseen sosiaalista
mediaa kohtaan.
Artikkelit IV ja V keskittyvät FoMO:n ajamaan sosiaalisen median käyttöön
työpaikalla ja siihen liittyviin seurauksiin. Tulokset osoittavat, että FoMO voi
ennustaa heikentynyttä työsuoritusta, työn viivyttelyä, puhelinten liiallista käyttöä
sosiaalisissa tilanteissa tai työympäristössä (phubbing), työuupumusta ja epäkohteliasta
käyttäytymistä työpaikalla. Lisäksi nämä artikkelit osoittivat yksilön
ominaisuuksien tärkeän roolin käyttäjien kokemuksissa näistä negatiivisista seurauksista.
Kokonaisuutena väitöstutkimukseen sisällytettyjen artikkeleiden tulokset tarjoavat
uutta tietoa FoMO: on vaikuttavista tekijöitä ja sen seurauksista niin ihmisten
yksityiselämässä kuin työkontekstissakin. Tulokset tarjoavat viitteitä FoMO:n ja
sosiaalisen median pimeän puolen välisestä toisiaan vahvistavasta syklisestä
suhteesta. Tulokset tarjoavat myös, osin yllättävästi, viitteitä, että paremmin
tunnettujen kielteisten vaikutustensa lisäksi FoMO:lla voi olla myös positiivisia
vaikutuksia yksilön suorituskykyyn työpaikalla. Väitöstutkimus tarjoaa kattavan
viitekehyksen, jota erityisesti FoMO:n ja yleisemmin sosiaalisen median pimeän
puolen tutkimuksessa.
ASIASANAT: Paitsi jäämisen pelko, sosiaalisen median pimeä puoli, pakonomainen
käyttö, phubbing, uniongelmat, suorituskyky töissä
Sarja
Turun yliopiston julkaisuja. Sarja E, Oeconomica|104
Saavutettavuusominaisuudet
Ei tietoa saavutettavuudesta