Napsusormen modernit hoitomenetelmät

Abstract

Napsusormi (trigger finger) on sormen koukistajajänteen jännetupen tulehdus, joka johtaa jänteen ja jännetupen väliseen ahtautumiseen. Yleisiä oireita ovat turvotus, sormen koukistuksen aiheuttama kipu, rahina sekä ”napsuminen”. Tilanteen edetessä on sormen lukkiutuminen koukkuun tai suoraksi mahdollista. Napsusormelle altistavat mm. diabetes ja nivelreuma sekä jänteeseen kohdistuva pitkittynyt rasitus. Yleisimmin sitä esiintyy 40–50-vuotiailla naisilla III ja IV sormissa. Lapsilla napsupeukaloa tavataan erityisesti 0–5-vuotiailla.

Perinteisesti napsusormea hoidetaan konservatiivisesti tulehduskipulääkkeillä ja levolla. Seuraavat hoitovaihtoehdot ovat kortisonipistos jänteen viereen ja tarvittaessa avoleikkaus, jossa halkaistaan ahtaumaa aiheuttava jännetuppi. Perkutaanista jännetupen halkaisua ei aiemmin ole suositeltu, koska siihen on ajateltu liittyvän kasvanut hermovaurioriski.

Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli ottaa selvää eri perkutaanisista leikkaustavoista ja verrata niiden tehokkuutta ja turvallisuutta kortisoni-injektioon sekä avoimeen leikkaustapaan. Kirjallisuushaku kohdistui Pubmed-, EMBASE- sekä Cochrane-tietokannoista löytyviin RCT-tutkimuksiin.

Katsauksessa todettiin perkutaanisen leikkaustavan olevan tehokkaampi tapa hoitaa napsusormi kuin kortisonipistoshoito. Merkitseviä eroja avoimen ja perkutaanisen leikkausmetodin välillä napsusormen hoidon tehokkuudessa ei todettu. Leikkaustulokset olivat verrattavia, eikä suurentunutta hermovaurioriskiä käsiteltävässä aineistossa todettu. Kokeneen kirurgin suorittamana perkutaaninen napsusormileikkaus on aineiston mukaan turvallinen ja nopea hoitomuoto, kun apuna käytetään anatomisia kiintopisteitä. Vaikka perkutaaninen leikkaus on tehokas tapa hoitaa napsusormi, ei sitä voida kuitenkaan suositella ensisijaiseksi hoidoksi. Lievissä tapauksissa suositellaan edelleen tulehduskipulääkkeitä, lepoa ja kortisoni-injektiota, joiden jälkeen tarvittaessa arvioidaan leikkaushoidon tarvetta.