Peruskoululaisten vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden yhteys välituntiaktiivisuuteen

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia yhteyksiä vapaa-ajan fyysisellä aktiivisuudella ja välituntiaktiivisuudella on peruskoululaisten keskuudessa. Tutkimuksessa vapaa-ajan fyysistä aktiivisuutta tarkasteltiin niin yleisen fyysisen aktiivisuuden, kuten arkiliikunnan, kuin ohjatun liikuntaharrastamisen osalta. Tutkimuksen aineistona käytettiin vuonna 2014 toteutetun LIITU-tutkimuksen aineistoa. Aineisto on valtakunnallinen. Siinä on yhteensä 2802 vastaajaa. Tutkimuksen vastaajat olivat peruskoulun viides-, seitsemäs- ja yhdeksäsluokkalaisia. Molemmat sukupuolet ovat tasaisesti edustettuna aineistossa. LIITU-tutkimus toteutettiin yhdessä WHO-koululaistutkimuksen kanssa. Aineisto kerättiin internet-lomakkeen avulla.

Tutkimuksessa vastaajat jaettiin kokonaisliikunta-aktiivisuuden osalta aktiivisiin ja passiivisiin liikkujiin. Passiivisten ja aktiivisten liikkujien välituntiaktiivisuuksien ero oli tilastollisesti merkitsevä. Tarkasteltaessa välituntiaktiivisuutta suhteessa siihen, kuinka monen järjestäjän tapahtumiin vastaaja osallistui aktiivisesti, huomattiin, että tulokset olivat erilaisia ala- ja yläkoululaisten välillä. Alakoululaisten osalta sukupuolten välillä ei ollut eroja. Yläkoululaisten osalta tyttöjen kohdalla välituntiaktiivisuus ei muuttunut vapaa-ajan aktiivisuuden suhteen, mutta yläkoululaisilla pojilla välituntiaktiivisuus lisääntyi sen mukaan, mitä useamman järjestäjän tapahtumiin vastaaja osallistui vapaa-ajallaan aktiivisesti. Ylipäätään tyttöjen fyysinen aktiivisuus jokaisella vuosiluokalla oli niin välitunnilla kuin vapaa-ajalla matalampaa poikiin verrattuna.

Tulevaisuudessa tulisi kiinnittää huomiota yläkoululaisten ja erityisesti tyttöjen liikuntatottumuksiin sekä vapaa-ajalla että välituntisin. Suositusten mukaan lasten ja nuorten tulisi liikkua päivittäin vähintään tunnin ajan. Oppilaat viettävät välitunneilla aikaa yhden koulupäivän aikana jopa tunnin ajan, joten liikkumalla reippaasti välituntisin, olisi mahdollista kerryttää iso osa päivittäisestä fyysisen aktiivisuuden suosituksesta. Välituntiliikuntaan olisi hyvä kannustaa myös yläkoulujen puolella, ja rakentaa oppilaille monipuoliset mahdollisuudet matalankynnyksen liikuntaan.