Esihenkilön antaman palautteen merkitys työntekijän oppimiselle ja psykologisten perustarpeiden kokemuksille kaupanalalla

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella, millaisena työntekijät kokevat esihenkilön antaman palautteen merkityksen oppimiselleen kaupanalalla. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, miten esihenkilön antama palaute oli yhteydessä työntekijöiden kokemuksiin kyvykkyydestä, yhteenkuuluvuudesta ja autonomiasta. Tämä teoreettinen näkökulma pohjautui Ryanin ja Decin itsemääräämisteoriaan, ja viitekehys rakentui lisäksi palautteen, oppimisen ja psykologisen turvallisuuden käsitteiden ympärille. Palaute nähdään keskeisenä työssä oppimista ohjaavana tekijänä, kun taas oppimista tarkastellaan työssä ja vuorovaikutuksessa tapahtuvana prosessina. Psykologinen turvallisuus täydentää viitekehystä tuomalla esiin työyhteisön ilmapiirin merkityksen avoimelle vuorovaikutukselle, palautteelle ja oppimiselle. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Haastatteluihin osallistui neljä (n=4) kaupanalan työntekijää samasta toimipisteestä. Aineisto analysoitiin teoreettisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimustulokset osoittivat, että perusteltu ja oikea-aikainen palaute tukee työntekijöiden oppimista ja auttaa heitä reflektoimaan omaa toimintaansa. Vastaavasti työntekijästä riippumattoman ja viiveellä annetun palautteen koettiin heikentävän työntekijöiden oppimista. Tutkimuksessa havaittiin, että esihenkilön tunnetilan koettiin vaikuttavan usein palautteen antamiseen, ja esihenkilön negatiivisten tunteiden koettiin heikentävän palautteen rakentavuutta. Psykologisten perustarpeiden kannalta positiivinen palaute vahvisti tutkimustulosten mukaan työntekijöiden kyvykkyyden ja autonomian tunnetta. Myös positiivisen ja negatiivisen palautteen tasapaino ja työntekijän oma arvio palautteesta sekä osaamisesta tukivat kyvykkyyden tunnetta. Rehellinen ja avoin palaute tuki esihenkilön ja työntekijän välistä luottamusta ja vuorovaikutussuhdetta. Samanaikaisesti epätasaisesti jakautuneen palautteen koettiin aiheuttavan kateellisuutta ja työyhteisön jakautumista, mikä heikensi yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että palautteen laadulla, ajoituksella ja tasapainolla on merkittävä rooli työssä oppimisen ja vuorovaikutussuhteiden rakentumisen kannalta. Tuloksia tarkastellaan myös psykologisen turvallisuuden näkökulmasta, sillä se on keskeinen tekijä palautteenannon, oppimisen ja vuorovaikutuksen kannalta.