Hybridityön johtaminen ja merkityksellisyyden rakentaminen: Case Radiometer Turku Oy : ”Mä teen kyllä töitä, vaikka me ei nähdä”

Abstract

Covid-19 pandemia on jakanut työelämäkeskustelun aikaan ennen ja jälkeen pandemian. Ennen pandemiaa yrityksissä tehtiin etätöitä satunnaisesti eikä ”hybridityö” termiä käytettyä etä- ja läsnätyön vuorottelulle. Pandemian pakottama etätyöskentely opetti erityisesti asiantuntijatyötä tekeville, että työtä voi tehdä esimerkiksi kotona vähintään samalla tehokkuudella ellei jopa tehokkaammin kuin fyysisesti läsnä työnantajan toimipisteessä. Samalla myös esihenkilöt ovat oppineet, että työntekijöiden fyysinen valvonta ja kontrolli voi olla tarpeetonta, erityisesti jos johdetaan puhtaasti tavoitteiden kautta. Tämä pro gradu -tutkielma tehtiin toimeksiantona Radiometer Turku Oy:lle. Tutkielman laadullinen aineisto koostui seitsemästä haastattelusta ja 37 kyselyvastauksesta. Tutkielman vastausten perusteella arvioituna toimeksiantajayrityksen hybridityötä tekevät työntekijät ovat tyytyväisiä siihen, että työnantaja tarjoaa mahdollisuuden työskennellä hybridimallissa. Hybridityöskentely koetaan joustavana ja jaksamista tukevana työskentelymuotona. Se auttaa työntekijöitä perhe- ja työelämän tasapainon ylläpitämisessä ja tukee työntekijöiden jaksamista kokonaisvaltaisella tavalla. Kotona tehtäville työpäiville sijoitetaan mielellään keskittymistä vaativaa työskentelyä. Toimistoympäristössä työskenneltäessä tehdään mieluiten tehtäviä, jotka vaativat yhteistyötä ja kommunikaatiota muiden kanssa. Hybridityön sujuvuuteen vaikuttaa vastakkaisia voimia, jotka saattavat kuormittaa työntekijää. Tällaisia ovat esimerkiksi jännite joustavan työn ja työn intensiteetin välillä tai perheystävällisyyden tuoma vapaus ja huoltovelvollisuuksien vaikutukset työn suorittamiseen, jotka on otettava huomioon. Hybridityö vaatii työntekijöiltä itsensä johtamisen taitoja ja esihenkilöiltä luottamusta korostavaa otetta johtamiseen. Motivaation ylläpitämisessä työn merkityksellisyys nousi haastattelujen ytimeen; merkityksellisyyden kokemus on yksilöllinen. Sen löytymisessä voi esihenkilö olla avuksi.