Etunimien sukupuolittavat merkitykset : Kielenkäyttäjien luontoaiheisille etunimille hahmottama sukupuoli

Abstract

Pro gradu -tutkielmassani tutkin, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, kuinka nimille hahmotetaan sukupuolta. Tutkimuksen kohteena ovat luontoaiheiset henkilönnimet. Tutkimus sijoittuu nimistöntutkimuksen alueelle, ja siinä on hyödynnetty sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä. Aineistona on kyselytutkimus, joka koostuu 25 luontoaiheisesta, semanttisesti läpinäkyvästä merkitysnimestä. Kielenkäyttäjät arvioivat, mille sukupuolelle nimet sopivat parhaiten. Tarkastelen tutkimuksessani, onko nimien koettu sukupuolisuus yhteydessä vakiintuneiden naisten ja miesten nimien rakennepiirteisiin, joita on aiemmin tutkinut esimerkiksi Pylvänäinen (2011). Tarkastelen myös, miten nimien merkityssisältö ja rakenne ovat yhteydessä nimen sukupuolittaviin merkityksiin. Tutkin, mitä perusteluita kielenkäyttäjät käyttävät sekä millaisia nimiä he ovat valmiita kelpuuttamaan nimiksi. Tarkastelussani käytän apuna myös aiempaa tutkimusta molemmille sukupuolille annetuista nimistä (esim. Poso 2016).

Tuloksista on havaittavissa, että luontoon liittyvät nimet hahmotetaan tyypillisemmin feminiinisiksi kuin maskuliinisiksi. Marjoihin ja kukkiin liittyvät nimet hahmotetaan kaikkein feminiinisimmiksi, ja eläimiin liittyvät nimet kaikista maskuliinisimmiksi. Neutraaleimmiksi koetaan puihin ja metsään liittyvät nimet. Neutraaleiksi koetut nimet ovat tyypillisesti konsonanttialkuisia ja lyhyitä. Nimet, jotka muistuttavat rakenteeltaan tyypillisiä miesten nimiä, hahmotetaan useammin neutraaleiksi kuin nimet, joiden rakenne muistuttaa tyypillisiä naisten nimiä. Feminiinisimmiksi koetut nimet ovat tyypillisesti pitkiä ja vokaaliloppuisia, kun taas maskuliinisimmiksi koetut nimet ovat useammin lyhyitä ja konsonanttialkuisia.

Nimen merkityssisältö ja äänneasu sekä nimen koettu neutraalius, eli että nimen voi kuvitella mille sukupuolelle vain, ovat tärkeimpiä tekijöitä nimen sukupuolen hahmottumisessa. Kielenkäyttäjien omista sukupuolen hahmottamiskeinoista nousevat esiin nimen vieraskieliset vastineet, tunne ja intuitio, kahtiajakautunut mielikuva, nimen aihepiiri sekä muihin hahmoihin yhdistäminen. Kielenkäyttäjät vaikuttavat olevan selvillä naisten ja miesten nimien tyypillisistä rakenteista. Mikään yksittäinen piirre ei tunnu olevan selvä sukupuolen määrittäjä vaan kokonaisuus ratkaisee. Seuraavaksi katseen voisi suunnata tarkemmin nimiin, joiden muodon ja merkityksen välillä on ristiriita.