Erityisopettajaksi opiskelevien arviointikäsitykset Suomessa ja Yhdysvalloissa : vertaileva laadullinen tutkimus erityisopettajaopiskelijoiden arviointikäsityksistä Suomessa ja Yhdysvalloissa

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten ja yhdysvaltalaisten erityisopettajaopiskelijoiden arviointikäsityksiä sekä vertaillaan niitä maiden välillä. Tavoitteena on selvittää, millaisia eroja ja samankaltaisuuksia maita edustavien opiskelijoiden välillä on ja pohtia, mistä mahdolliset erot johtuvat. Tutkimus edustaa laadullista tutkimusta. Teoreettinen viitekehys rakentuu arvioinnin ja arviointikäsityksen käsitteestä. Tutkimuskontekstina kuvataan suomalaisen ja yhdysvaltalaisen erityisopetuksen sekä erityisopettajakoulutuksen piirteitä. Tutkimusaineiston Suomen osa kerättiin vuonna 2019 osana OPA (Opettajien arviointi-osaaminen oppimisen, osallisuuden ja tuen toteutumisen edistäjänä) -hankkeen aineistonkeruuta. Yhdysvaltain osa aineistosta kerättiin syksyllä 2021 ja keväällä 2022 osana OPA-hankkeen jatkoaineistonkeruuta. Aineisto hankittiin sähköisen kyselylomakkeen avulla ja tässä tutkimuksessa käytettävä aineisto rajautuu yhteen avoimeen kysymykseen, jossa erityisopettajaopiskelijat kuvaavat käsitystään arvioinnista. Vastaajia oli yhteensä 247, joista Suomessa vastanneita opiskelijoita oli 145 ja Yhdysvalloissa vastanneita opiskelijoita 102. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä sekä vertailtiin vertailevalle laadulliselle tutkimukselle ominaisella tavalla. Vertailussa tarkasteltiin vastauksien samankaltaisuuksia sekä eroavaisuuksia. Tutkimustuloksia tarkastellaan maakohtaisesti. Tutkimustulosten mukaan suomalaisten ja yhdysvaltalaisten erityisopettajaopiskelijoiden arviointikäsityksissä on eroja ja yhtäläisyyksiä. Erityisopettajaopiskelijat kuvailivat molemmissa maissa arvioinnille monenlaisia tehtäviä. Se on oppimisen tukemisen väline, opetuksen kehittämisen tuki, oppilaan arviointi, tiedon antamisen työkalu sekä arvioinnin arvostelu. Merkittävin osa erityisopettajaopiskelijoiden arviointikäsityksistä Suomessa ja Yhdysvalloissa on hyvin paljon oppilaiden tukemiseen painottuvia. Tuen arviointia, kehittämistä sekä tuen tarpeen tunnistamista kuvailtiin monessa vastauksessa arvioinnin tehtävänä, kuitenkin vielä enemmän Suomessa kuin Yhdysvalloissa. Tulosten pohjalta voidaan sanoa yhdysvaltalaisten erityisopettajaopiskelijoiden arviointikäsityksien olevan enemmän summatiivisia ja suomalaisten enemmän formatiivisia. Tulokset viittaavat myös yhdysvaltalaisten erityisopettajien kritiikkiin maansa arviointikulttuurista sekä toiveesta yhä formatiivisempaan arviointikulttuuriin.