”Olisin kaivannut haastetta” – Älykkäiden kokemuksia peruskoulusta

Abstract

Tutkielman tehtävänä oli selvittää älykkäiden kokemuksia peruskoulussa opiskelusta, miten heidän älykkyytensä oli huomioitu peruskoulussa ja minkälaista tukea he olisivat peruskoulussa opiskellessaan toivoneet saavansa. Tutkimus kohdistui Suomen Mensa ry:n vuosina 1981-2000 syntyneisiin jäseniin, joista tutkimukseen vastasi 121 jäsentä. Tutkimus toteutettiin avoimena kvalitatiivisena kyselytutkimuksena. Tutkimus osoitti, että älykkyyttä ei juurikaan tunnisteta ja tueta peruskoulussa. Tutkimuksen perusteella älykkäiden saama tuki on yleensä rikastettua opetusta. Opetuksen rikastaminen nousi esiin myös älykkäiden toivomana keinona opiskelun tukemiseen. Opetuksen nopeuttaminen oli rikastamisen ohella toinen toivottu keino älykkyyden huomiointiin peruskoulussa. Tutkimuksessa tuli myös esiin peruskoulun vaikutus älykkäiden opiskelutekniikoiden oppimiseen ja jatko-opintoihin. Älykkäät kertoivat, että haasteeton peruskoulu ei tarjonnut heille mahdollisuuksia oppia opiskelutekniikoita, eikä totuttanut työskentelemään hyvien oppimistulosten saavuttamiseksi. Useat tutkimukseen osallistuneet kokivat tämän vaikeuttaneen heidän suoriutumistaan jatko-opinnoissa. Tutkimuksen tulosten perusteella älykkäiden tuentarve ja huomioiminen ovat jääneet liian vähälle huomiolle suomalaisessa peruskoulussa. Älykkyyden tunnistaminen ja älykkäiden oppilaiden huomioiminen perusopetuksessa on tärkeää ja vaatii huomiota, jotta myös heille voidaan taata mahdollisuus itsensä kehittämiseen ja omien lahjojen hyödyntämiseen.