Välttävää vuorovaikutusta : Vuorovaikutusta käsitteistävät metaforat äidinkielen ja kirjallisuuden kirjoitustaidon kokeessa

Abstract

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen, miten välttävän pistemäärän (20 p) saaneissa äidinkielen ja kirjallisuuden kirjoitustaidon kokeen vastauksissa esiintyvissä metaforissa käsitteistetään vuorovaikutusta. Tutkielmani aineisto koostuu autenttisessa koetilanteessa mukana olleesta aineistosta sekä 40 kirjoitustaidon kokeen vastauksesta kevään 2025 koekerralta. Olen saanut aineistooni erillisen tutkimusluvan Ylioppilastutkintolautakunnalta. Tarkastelen, millaisia käsitteistyksiä aineiston ontologisissa metaforissa ja rakennemetaforissa esiintyy. Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä toimii kognitiivinen kielentutkimus. Tutkielmani nojaa pitkälti Lakoffin ja Johnsonin (1980) kognitiivisen metaforateoriaan ja käsitteistämiseen (Evans 2007). Käsitteistämisellä viitataan kognitiivisessa viitekehyksessä merkityksenmuodostumisen prosesseihin, joihin yksilön aiempi ja nykyinen tieto- ja kokemuspohja vaikuttavat. Kyse on maailmanjäsennyksistä, jotka tuodaan ilmi kielen avulla. Kognitiivista semantiikkaa täydentää kieli- ja tekstitaitoihin keskittyvä koululais- ja lukiolaistutkimus. Meneltemäni on laadullinen sisältöpohjainen analyysi. Olen ensiksi erotellut aineistosta kaikki sellaiset lauseet, jossa vuorovaikutusta hahmotetaan jonkin toisen käsitteen lähdealueen kautta. Tämän jälkeen olen käynyt systemaattisesti läpi kaikki sekä koetilanteessa mukana olleessa aineistossa että varsinaisessa aineistossa esiintyneet metaforat, joita on 130, ja luokitellut metaforat erillisiin ryhmiin lähdealueiden perusteella. Tämän jälkeen olen analysoinut metaforat lähdealuettain ja kuvannut, millaisia käsitteistyksiä vuorovaikutuksesta metaforissa esiintyy. Tutkimukseni keskeisimpinä tuloksina on, että välttävän pistemäärän saaneissa kirjoitustaidon kokeen vastauksissa esiintyy monipuolisesti erilaisia metaforia sekä käsitteistyksiä. Aineistossa esiintyy Lakoffin ja Johnsonin (1980) kuvausmallin mukaisia metaforia, mutta metaforat ja käsitteistykset ovat paikoitellen vaikeatulkintaisia vastauksissa esiintyvän puutteellisen kielentämisen taidon vuoksi. Esimerkiksi verbien harjoitella ja harjoittaa välinen ero ei vaikuta olevan vastauksissa selvä. Vaikka vastauksissa ilmenevät metaforat ovat monipuolisia, ne jäävät usein merkitykseltään hyvin avoimiksi ja lukijan on vaikea hahmottaa niiden merkitystä, kuten esimerkissä ihminen menettää vuorovaikutuksensa muihin ihmisiin ja muuhun maailmaan. Metaforien epäselvyyden vuoksi myös niistä ilmikäyviä käsitteistyksiä on ollut haastellista analysoida. Tulokseni asettuvat sujuvasti osaksi lukiolaisten äidinkielen taitojen tutkimusta: aineistostani esiin nousevat kielentämisongelmat osoittavat puutteita Makkonen-Craigin (2011) kuvaamissa kieliopillisessa ja kognitiivisessa kompetenssissa. Tutkimukseni valottaa, millaista on myös kirjoitustaidon kokeen arviointikriteereissä kuvattu puutteellinen ajatusten kielentämisen kyky.