Äidin kohtuvauvaan kohdistuvan kiintymyksen ja äidin parisuhteen kiintymyksen yhteys varhaiseen vuorovaikutukseen

dc.contributor.authorBollström, Arla
dc.contributor.departmentfi=Psykologian ja logopedian laitos|en=Department of Psychology and Speech-Language Pathology|
dc.contributor.facultyfi=Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Social Sciences|
dc.contributor.studysubjectfi=Psykologia|en=Psychology|
dc.date.accessioned2021-01-19T11:59:37Z
dc.date.available2021-01-19T11:59:37Z
dc.date.issued2020-11-23
dc.description.abstractVauvan tärkein sosiaalinen suhde on pääasiallisiin hoitajiin, usein vanhempiin. Tällä varhaisella vuorovaikutuksella on havaittu olevan vaikutusta lapsen emotionaaliseen, kognitiiviseen ja fysiologiseen kehitykseen. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että äidin kohtuvauvaan kohdistuva kiintymys ja kiintymys parisuhteessa ovat yhteydessä äidin vuorovaikutusvalmiuksiin vauvan kanssa. Tämän tutkielman tarkoituksena oli lisätä tietoa edellä mainittujen kiintymysten tyyppien yhteydestä äidin ja vauvan varhaisen vuorovaikutuksen laatuun. Tutkielma on osa Turun yliopiston FinnBrainsyntymäkohorttitutkimusta. Tutkielmassa käytetty aineisto koostui 181:stä äiti-lapsi parista, jotka olivat osallistuneet vuorovaikutuksen arviointiin osana kehityspsykologista tutkimuskäyntiä. Varhaista vuorovaikutusta arvioitiin emotionaalisen saatavillaolon asteikolla (Emotional Availability Scale; EAS) lapsen ollessa kahdeksan kuukauden ikäinen. Ennen tätä äidit olivat täyttäneet kohtuvauvaan kohdistuvaa kiintymystä mittaavan itsearviokyselyn (Maternal–Fetal Attachment Scale; MFAS) raskausviikolla 24 ja raskausviikolla 34 sekä parisuhteen kiintymystä mittaavan itsearviokyselyn (Experiences in Close Relationships; ECR) raskausviikolla 24. Tulosten perusteella raskausviikolla 24 mitatun kohtuvauvan kanssa tapahtuvan vuorovaikutuksen ja äidin sensitiivisyyden välillä havaittiin olevan yhteys. Äidit, joilla oli ollut enemmän vuorovaikutusta kohtuvauvan kanssa, olivat vuorovaikutuksessa sensitiivisempiä kuin äidit, joilla oli ollut vähemmän vuorovaikutusta kohtuvauvaan lapsen ollessa kahdeksan kuukauden ikäinen. Tulos on siten linjassa aiemman kirjallisuuden kanssa, tukien ajatusta, että äidin kiintymys kohtuvauvaan pohjustaa varhaisen vuorovaikutuksen kehittymistä. Tutkielmassa ei löydetty tilastollisesti merkitsevää yhteyttä parisuhteen kiintymyksen ja varhaisen vuorovaikutuksen laadun välillä. Pienten efektikokojen vuoksi tutkielman tulokseen tulee kuitenkin suhtautua varoen. Tästä huolimatta tutkielma tarjoaa arvokasta tietoa kohtuvauvaan kohdistuvan kiintymyksen varhaisista yhteyksistä äidin ja vauvan vuorovaikutuksen laatuun sekä kannustaa jatkotutkimuksiin erityisesti vanhemmilla lapsilla.
dc.format.extent40
dc.identifier.olddbid167813
dc.identifier.oldhandle10024/150939
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/22257
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe20201217101149
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightssuljettu
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/150939
dc.subjectVarhainen vuorovaikutus, emotionaalinen saatavillaolo, kohtuvauvaan kohdistuva kiintymys, parisuhteen kiintymys
dc.titleÄidin kohtuvauvaan kohdistuvan kiintymyksen ja äidin parisuhteen kiintymyksen yhteys varhaiseen vuorovaikutukseen
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Bollstrom_Arla_opinnayte.pdf
Size:
815.96 KB
Format:
Adobe Portable Document Format