Akateeminen kapitalismi suomalaisessa korkeakoulutuksessa : Diskurssianalyysi Suomen yliopistojen työelämäpalveluiden verkkosivuista

Abstract

Pro gradu -tutkielmassani selvitettiin, miten suomalaiset yliopistot markkinoivat osaamistaan työnantajille omilla työelämä- ja urapalveluiden verkkosivuillaan. Verkkosivuja analysoitiin diskurssianalyyttisellä tutkimusotteella, keskittyen siis siihen, millaisin kielellisin keinoin yliopistot toteuttavat kyseistä markkinointia. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, millaisia yhteistyökumppaneita yliopistoilla entuudestaan oli, ja miten heidän kanssaan tehtävä yhteistyö näyttäytyi samaisilla verkkosivuilla. Analyysissä keskityttiin erityisesti sellaisiin diskurssianalyyttisiin havaintoihin, jotka linkittyivät osaksi akateemisen kapitalismin ilmenemistä suomalaisessa korkeakoulutuksessa. Tutkimusaineisto kerättiin Aarresaari- verkoston listaamien linkkien kautta ja kunkin kolmentoista suomalaisen yliopiston verkkosivut tallennettiin osaksi aineistoa samana päivänä 10.4.2024. Tutkimusaihetta taustoitetaan ensin teoreettisen viitekehyksen avulla, jonka keskiössä ovat koulutuksen kaupallistumisen, akateemisen kapitalismin sekä yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden käsitteet. Tutkimusaineistoa analysoitiin diskurssianalyysin, ja tarkemmin retoriikan analyysin sekä laadulliseen asennetutkimukseen kuuluvan tulkitsevan analyysin ohjenuorin. Lisäksi aineistoa teemoiteltiin sisällönanalyyttisin menetelmin, jotta se hahmottui tutkijalle kokonaisvaltaisemmin. Tämä mahdollisti tutkimusongelman kannalta relevanteimman sisällön analysoinnin, samanaikaisesti auttaen diskurssien muodostamisessa. Diskursseja muodostettiin yhteensä kolme kappaletta ja ne ovat ”osaavan opiskelijan diskurssi”, ”yliopisto kannattavana yhteistyökumppanina -diskurssi” sekä ”työnantajien ohjaus -diskurssi”. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yliopistot markkinoivat osaamistaan hyvin monipuolisesti eri tavoin. Eroavaisuuksia oli niin laadussa kuin määrässäkin, ja joidenkin yliopistojen työelämäpalvelujen verkkosivut olivat hyvin suppeat. Sen sijaan toisilla yliopistoilla oli oman yliopiston imagoa edistäviä ilmaisuja runsaasti ja osaamista sekä esimerkiksi yliopiston toimintaperiaatteita kuvailtiin monipuolisesti. Erilaisia kielellisiä ilmaisuja ja retorisia keinoja havaittiin aineistosta laaja-alaisesti. Yliopistot argumentoivat oman osaamisensa puolesta muun muassa niiden avulla, kannustaen työelämän eri organisaatioita aloittamaan yhteistyö yliopiston kanssa. Ilmiötä olisi syytä tutkia lisää sellaisin tutkimusasetelmin- ja menetelmin, että syy-seuraussuhteiden ja autenttisten vertailujen muodostaminen yliopistojen välillä olisi mahdollista. Täten voitaisiin selvittää korkeakoulutukseen liittyviä eroavaisuuksia instituutiotasolla, esimerkiksi sen tasa-arvoisuuteen liittyvästä näkökulmasta.