Metaforien ja idiomien kääntäminen Sergei Dovlatovin Kompromissi-romaanissa

Abstract

Tässä tutkimuksessa käsittelen venäläisen kirjailijan Sergei Dovlatovin Kompromissi (Kompromiss) -romaanissa metaforisten ja idiomaattisten ilmausten käännösstrategioita teoksen suomennoksessa (kääntäjä Päivi Nenonen, 2021). Käytän aineistona alkuperäistekstistä keräämääni 150 metaforista ja idiomaattista ilmausta ja niiden suomenkielisiä vastineita. Tutkimuksen aineisto on venäjän ja suomen kielellä. Tutkimukseni on vertaileva ja kvalitatiivinen. Työssäni olen pyrkinyt selvittämään, miten venäjänkieliset metaforiset ja idiomaattiset ilmaukset on suomennettu Kompromissi-teoksessa. Käsittelen, mitä käännösstrategioita on käytetty ja miksi niihin on mahdollisesti päädytty. Analysoin aineistoni säilyttämisen, muuttamisen, lisäämisen ja poistamisen käännösmenetelmän näkökulmasta. Pohdin myös, onko alkuperäistekstin ilmausten metaforisuus ja idiomaattisuus säilynyt myös suomennoksessa. Dovlatovin alkuperäisteoksen kieli on kirjava ja huumoria sekä sarkasmia sisältävä. Kirjailijan sanavalinnat ovat osuvia ja monimerkityksisiä, mikä tuo omaa haastettaan käännöstöihin. Metaforat ja idiomit ovat sidoksissa kulttuuriin, joten niiden kääntäminen kielestä toiseen vaatii kääntäjältä kummankin kielen ja kulttuurin perusteellista osaamista. Kirjailijan henkilöhahmot käyttävät paljon murre- ja slangisanoja, jonka vuoksi kääntäjän tulee päätyä luoviin ratkaisuihin. Tutkimuksessa selviää, että säilyttäminen käännösmenetelmänä on aineistoni produktiivisin käännöskeino. Tämä osoittaa sen, että kääntäjä on pyrkinyt mahdollisimman tarkasti välittämään alkuperäistekstin metaforiset ja idiomaattiset ilmaukset kohdekielelle ja säilyttämään näin ollen teoksen tyylin. Toiseksi yleisin käännösstrategia on muuttaminen, mikä johtuu metaforisten ja idiomaattisten ilmausten kääntämisen haasteesta kielten ja kulttuurien eroavaisuuksien vuoksi. Lisäämisen ja poistamisen strategiat osoittautuvat harvinaiseksi aineistossani. Tämä viittaa siihen, että kääntäjä on pyrkinyt säilyttämään ja välittämään mahdollisimman paljon alkuperäistekstin tyylin, metaforisuuden ja idiomaattisuuden. Lisäämisen harvinaisuus osoittaa myös, että kääntäjä on löytänyt alkuperäistekstin metaforisten ja idiomaattisten ilmausten joko suorat vastineet tai niiden läheiset merkitykselliset ilmaukset. Jatkotutkimuksen näkökulmasta on kiinnostavaa perehtyä Dovlatovin teosten henkilöhahmojen käyttämien kiro-, slangi- ja murresanojen suomennokseen.