A systematic literature review on experiences on medical clowns in health care environments
Ladataan...
1.35 MB
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Medical clowning is gaining increasing attention in scientific research. Understanding the customer experiences connected to this phenomenon is central in developing these experiential health care services. The purpose of this thesis is to examine how are medical clowns experienced in health care environments. The thesis analyses these encounters through a customer-experience and service perspective. The research question was divided into three sub-questions analysing the key elements of experience, how has experience been studied so far and the development potential of medical clowning.
The research was carried out as a systematic literature review. The material was retrieved from two electronic databases, Scopus and Web of Science. In total, 52 peer-reviewed articles published between 2011 and 2026 were included in the analysis. The articles were analysed in a transparent and replicable manner viewing the experiential elements of customer experience drawn from theory.
Six stakeholder groups were identified and organized as analysed groups in the literature: pediatric and adolescent patients, adult patients, parents, older adults, medical staff and clowns. Across these groups, medical clown encounter is experienced as an interactive, co-created event in which the emotional and psychosocial elements of experience are most pronounced. Medical clown interventions put aside feelings of stress and anxiety through the use of humor and playfulness establishing connection, building happiness and sense of comfort and safety. The experience is shared between the primary customer and the secondary customer present forming an extended experience. The review showed that traditionally medical clowning has been studied from the perspective of pediatric patients in procedural inpatient environments, but there is indication that research field is broadening in the contexts such as psychiatric health care and older adults’ experiences in residential home settings.
Sairaalaklovneria on saamassa enenevässä määrin huomiota tieteellisessä tutkimuksessa. Ilmiöön liittyvien asiakaskokemusten ymmärtäminen on keskeistä näiden kokemuksellisten terveydenhuoltopalvelujen kehittämisessä. Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella, miten sairaalaklovnit koetaan terveydenhuollon ympäristöissä. Klovnikohtaamisia lähestyttiin asiakaskokemuksen ja palvelun näkökulmasta. Tutkimuskysymys jaettiin kolmeen alakysymykseen, joiden kautta tarkasteltiin kokemuksen keskeisiä elementtejä, miten kokemusta on tähän mennessä tutkittu, sekä sairaalaklovnerian kehittämispotentiaalia.
Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin kahdesta sähköisestä tietokannasta, jotka ovat Scopus ja Web of Science. Analyysiin sisällytettiin yhteensä 52 vertaisarvioitua, vuosina 2011–2026 julkaistua artikkelia. Artikkeleita analysoitiin läpinäkyvästi ja toistettavasti tarkastellen teoriasta johdettuja asiakaskokemuksen kokemuksellisia elementtejä.
Kirjallisuudesta tunnistettiin ja jäsenneltiin analyysiin kuusi tarkasteltua sidosryhmää: lapsi- ja nuorisopotilaat, aikuispotilaat, vanhemmat, ikääntyneet, hoitohenkilökunta sekä klovnit. Näissä ryhmissä sairaalaklovnin kohtaaminen koetaan vuorovaikutteisena, yhdessä luotuna tapahtumana, jossa kokemuksen emotionaaliset ja psykososiaaliset elementit korostuvat. Sairaalaklovnien toiminta siirtää sivuun stressin ja ahdistuksen tunteita huumorin ja leikillisyyden avulla luoden yhteyttä sekä rakentaen iloa, turvallisuuden sekä mukavuuden tunnetta. Kokemus jaetaan läsnä olevien ensisijaisen asiakkaan ja toissijaisen asiakkaan välillä muodostaen laajennetun kokemuksen. Kirjallisuuskatsaus osoitti, että perinteisesti sairaalaklovneriaa on tutkittu lapsipotilaiden näkökulmasta toimenpideympäristöissä, mutta tutkimuskentän laajentuminen on havaittavissa tutkimusalueille kuten psykiatrisen terveydenhuollon alueille sekä ikääntyvien kokemuksiin kotiympäristöissä.