Ihmisen kardiovaskulaarisen järjestelmän oppiminen käsitteellisen muutoksen näkökulmasta hammaslääketieteen opiskelijoilla

Abstract

Tämä tutkimus käsitteli hammaslääketieteen ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden oppimista ja käsityksiä ihmisen kardiovaskulaarisen järjestelmän toiminnasta ja sen rakenteesta käsitteellisen muutoksen näkökulmasta. Aiheen ymmärtämiseen liittyy tutkitusti haasteita, joten sen oppimista tuettiin pienryhmätyöskentelyn ja oppimispäiväkirjan avulla. Tarkemmin keskityttiin siihen, millaisia käsityksiä opiskelijoilla oli ennen kurssia ja muuttuivatko käsitykset opintojakson myötä. Opintojaksolla opiskeltiin pienryhmissä case-tehtävien avulla, jonka jälkeen opiskelijat kirjoittivat oppimispäiväkirjaa, jossa he käsittelivät osaamistaan ja oppimistaan opintojaksolla. Aineistona käytettiin Verenkierto, hengitys ja nestetasapaino (6 op) -opintojakson piirrostehtäviä sekä opiskelijoiden oppimispäiväkirjoja. Tarkastelun kohteena oli 16 opiskelijan joukko, joita yhdisti ohjaava oppimispäiväkirja. Tutkimuksessa on laadullinen tutkimusote ja aineistoa analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin sekä luokittelun avulla.

Tutkimuksessa selvisi, että hammaslääketieteen opiskelijoilla oli eniten haasteita sydämen eteis- kammioläppien piirtämisessä ja nimeämisessä, sekä suurten valtimoiden ja laskimoiden yhtymäkohtien merkitsemisessä eteisiin ja kammioihin. Oppimispäiväkirjoista sekä piirrostehtävistä löytyi keskinäisiä yhteyksiä, kun käsityksistä löytyi puutteita ja virheitä molemmista aineistoista. Merkittävää oli, kun aineistoja vertaillessa koetun osaamisen ja mittaustulosten välillä löytyi ristiriitoja. Keskimäärin opiskelijoiden käsitykset rikastuivat ja heillä tapahtui käsitteellistä muutosta aiheesta. Tulokset paranivat hieman jälkimittauksessa ja käsitykset vastasivat osin tieteellisiä käsityksiä, vaikka jälkimittauksessa löytyikin edelleen vakavia virhekäsityksiä.

Tutkimus osoitti, että ennakko- ja virhekäsitykset ovat vahvasti pysyviä tieteellisestä opetuksesta huolimatta, mutta monipuolisten opetusmenetelmien ja oppimisen testaamisen avulla aikaisemmat virhekäsitykset on mahdollista havaita, ja näin niihin voidaan jopa vaikuttaa. Oppimista edistävänä toimenpiteenä tulisi opiskelijoita testata läpi opintojakson, jotta vaikeiden aiheiden opiskelu jaksottuisi tasaisesti koko opintojaksolle. Opetuksen toteuttajien tietoon tulisi tuoda opiskelijoilla olevat vahvat ennakko- ja virhekäsitykset, jotta käsitteellisen muutoksen kokeminen tapahtuisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Pahimmassa tapauksessa lääketieteelliset virhekäsitykset vaarantavat potilasturvallisuuden.