HIIT vs. kestävyysharjoittelu : vasteet luustolihaksiin ja niiden energia-aineenvaihduntaan

Abstract

Säännöllinen ja monipuolinen liikunta on tärkeää yleisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kannalta. Liikunta tuottaa monipuolisia fysiologisia vasteita, esimerkiksi lihaksien energia-aineenvaihdunnassa. Monissa tutkimuksissa kiinnostuksen kohteena ovat HIIT- (engl. high intensity interval training) ja kestävyysharjoittelun vasteet, sekä näiden kahden liikuntamuodon vertailu. Tutkimuksissa on haluttu selvittää muun muassa luustolihaksissa tapahtuvia muutoksia ja solujen adaptaatioita. Luustolihakset ovat dynaaminen ja plastinen kokonaisuus, ja nämä ominaisuudet mahdollistavat monipuoliset liikkeet sekä erityyppiseen rasitukseen sopeutumisen. Luustolihakset koostuvat useiden luustolihassolujen muodostamista lihassolukimpuista. Solut voidaan jakaa rakenteellisesti ja aineenvaihdunnallisesti toisistaan eroaviin pääluokkiin: tyyppi I ja tyyppi II eli oksidatiiviset ja glykolyyttiset solut. Solujen jaottelu perustuu suuresti myös niiden ilmentämiin myosiinin raskasketjujen isomuotoihin. HIIT-harjoittelu lisää erityisesti tyypin II solujen osuutta, sekä lihasmassaa, kun taas kestävyysharjoittelu lisää tyypin I osuutta. Molemmat kasvattavat myös eri pääsolutyyppien yhdistelmien eli hybridisolujen määrää. Sekä HIIT- että kestävyysliikunnan on havaittu tuottavan muutoksia myös solujen aineenvaihdunnassa. Aineenvaihdunta tehostuu mitokondrioiden biogeneesin ja entsyymien aktiivisuuden ja lukumäärän muutoksien myötä. Muun muassa hengitysketjun proteiinikompleksien aktiivisuus ja Krebsin syklin entsyymien lukumäärä voi kasvaa. Aineenvaihdunnan muutokset ovat tärkeitä, sillä niillä solut tuottavat supistumiseen tarvittavan energian. Luustolihaksissa tapahtuvat muutokset riippuvat kuitenkin hyvin pitkälti harjoittelun intensiteetistä ja kestosta.