Varhaiskasvatuksen määrän ja muodon yhteydet luku- ja kirjoitustaitoon ensimmäisellä luokalla

dc.contributor.authorSaarinen, Katri
dc.contributor.departmentfi=Opettajankoulutuslaitos|en=Department of Teacher Education|
dc.contributor.facultyfi=Kasvatustieteiden tiedekunta|en=Faculty of Education|
dc.contributor.studysubjectfi=Kasvatustiede, OKL Rauma|en=Educational Sc.(Dep.of Teacher Education in Rauma)|
dc.date.accessioned2018-07-02T11:34:29Z
dc.date.available2018-07-02T11:34:29Z
dc.date.issued2018-04-10
dc.description.abstractVarhaiskasvatukseen osallistumisen määrät ovat olleet kasvusuunnassa jo pitkään. Tilastojen mukaan päiväkodissa tapahtuva hoito on lisääntynyt ja perhepäivähoito on suhteessa vähentynyt. Esikouluikäisistä lähes kaikki osallistuvat esiopetukseen. Nykyisin tavoitteena on lisätä myös muidenkin ikäryhmien varhaiskasvatukseen osallistumista. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tasoittaa lasten kotitaustojen aiheuttamia eroja koulutukseen osallistumisessa sekä kouluvalmiuksissa. Luku- ja kirjoitustaito ovat oleellisia taitoja muun oppimisen kannalta. Suomalaisista lapsista suurin osa oppii lukemaan jo ennen koulun alkua. Tässä tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena oli varhaiskasvatuksen määrän ja muodon yhteydet luku- ja kirjoitustaitoon ensimmäisellä luokalla. Tällaista ei ole ennen suomessa tutkittu. Taustatekijänä tarkasteltiin vanhempien koulutusvuosien yhteyttä varhaiskasvatukseen osallistumiseen sekä luku- ja kirjoitustaitoon. Tutkimuksen aineistoa valittiin vuorovaikutus ja kehitys varhaislapsuudessa (VUOKKO)-seurantatutkimuksesta. Otos sisältää 66 lapsen kyselylomaketiedot varhaiskasvatukseen osallistumisen kuukausimääristä ennen kouluikää sekä heidän vanhempiensa koulutusvuosien määrät alkukyselyyn mennessä. Lasten ensimmäisen luokan lukutaitoa testattiin Ala-asteen lukutestillä (ALLU) ja oikeinkirjoitustaitoa Ala-asteen kirjoittamistestillä (KITTE). Aineiston analysoinnissa käytettiin korrelaatiota. Tulokset osoittivat, että varhaiskasvatuksen määrä tai muoto eivät ennustaneet lapsen ensimmäisen luokan luku- ja kirjoitustaitoa. Sanojen lukutaito ennusti kuitenkin sanojen oikeinkirjoitustaitoa. Vanhempien koulutustaustalla ei ollut yhteyttä lapsen luku- ja kirjoitustaitoon. Varhaiskasvatukseen osallistumiseen vanhempien koulutustaustalla oli yhteys alle kolmevuotiaana, jolloin mitä useamman vuoden vanhemmat olivat kouluttautuneet, sitä useammin lapsi oli perhepäivähoidossa. Muissa ikäluokissa yhteyttä ei löytynyt vanhempien koulutustaustan ja hoitomuodon välillä.
dc.format.extent33
dc.identifier.olddbid162337
dc.identifier.oldhandle10024/145566
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/11437
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2018050823641
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/145566
dc.subjectvarhaiskasvatus (early childhood education), luku- ja kirjoitustaito (reading and writing skill), vanhempien koulutus (parental education)
dc.titleVarhaiskasvatuksen määrän ja muodon yhteydet luku- ja kirjoitustaitoon ensimmäisellä luokalla
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Katri_Saarinen_progradu.pdf
Size:
319.97 KB
Format:
Adobe Portable Document Format