Sairaanhoitajien tekemien väliaikaisten korjausten esiintyminen ja niihin yhteydessä olevat tekijät

Abstract

Hoitotyön väliaikaiset korjaukset ovat epävirallisia ratkaisuja, jotka syntyvät usein vastauksena puutteellisiin resursseihin, toimimattomiin prosesseihin ja uusien teknologioiden aiheuttamiin haasteisiin. Suomessa ilmiötä ei ole aiemmin tutkittu eikä sille ole vakiintunutta suomenkielistä käsitettä, mikä korostaa tarvetta tutkia väliaikaisten korjausten ilmenemistä ja merkitystä suomalaisessa hoitotyön kontekstissa. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus on kuvata sairaanhoitajien tekemien väliaikaisten korjausten esiintyvyyttä ja tilanteita, joissa niitä tehdään, sekä tarkastella taustatekijöiden yhteyttä näihin. Lisäksi tutkielmassa tuotettiin ja arvioitiin suomenkielinen versio Workaround Tool ‑instrumentista. Tutkielma on kuvaileva poikkileikkaustutkimus, joka toteutettiin kyselytutkimuksena. Tiedonkeruu suoritettiin sähköisellä kyselylomakkeella. Osallistujat rekrytoitiin Suomen Sairaanhoitajat ry:n sähköisen uutiskirjeen kautta. Tutkimuksen lopulliseen analyysiin otettiin mukaan 87 vastaajaa (n=87). Tulokset viittaavat siihen, että väliaikaisia korjauksia esiintyy vastaajien arvioiden perusteella jonkin verran, keskimäärin neutraalia tasoa useammin. Suurin osa vastaajista ilmoitti kuitenkin pyrkivänsä ensisijaisesti noudattamaan sovittuja toimintatapoja. Väittämätasolla yleisimmät syyt, jotka estävät vastaajia suorittamasta tehtäviä, liittivät huonosti suunniteltuihin työprosesseihin ja teknologiaan. Useimmiten vastaajat joutuvat muuttamaan työprosessia esteen kiertämiseksi laitteisiin ja teknologiaan liittyvien ongelmien vuoksi. Taustatekijöillä ei todettu olevan yhteyttä tutkielman päämuuttujaan: workaround-käyttäytymiseen. Tämä viittaa siihen, että ilmiö on suhteellisen samankaltainen eri ryhmissä. On kuitenkin huomioitava, että vastaajamäärä (n = 87) on rajallinen, mikä saattaa osittain rajoittaa pienten erojen havaitsemista ryhmien välillä. Pienen saavutetun otoksen vuoksi tuloksia ei voi myöskään yleistää kaikkiin Suomessa sairaanhoitaja ammatissa työskenteleviin. Tutkimuksessa tuotettiin workaround -käytöstä mittaavan instrumentin suomenkielinen versio, jonka todettiin mittaavan ilmiötä yhdenmukaisesti ja luotettavasti tässä aineistossa (Cronbach alpha 0,84). Tutkimuksesta saatua tieto voidaan hyödyntää hoitotyön ja organisaatioiden prosessien kehittämisessä, erityisesti tilanteissa, joissa väliaikaisten korjausten taustalla olevia järjestelmä- ja työympäristötekijöitä halutaan tunnistaa ja vähentää. Lisäksi Workaround Tool ‑mittarin suomenkielinen versio tarjoaa välineen aiheen jatkotutkimukselle.

Workarounds in nursing are informal solutions that often emerge in response to inadequate re-sources, poorly functioning processes, and challenges related to the implementation of new technologies. In Finland, this phenomenon has not previously been studied, nor is there an established Finnish term for it, highlighting the need to examine the occurrence and significance of workarounds in the Finnish nursing context. The purpose of this master’s thesis was to describe the prevalence of temporary fixes (worka-rounds) performed by nurses and the situations in which they occur, as well as to examine the associations between background factors and workaround behavior. In addition, a Finnish-language version of the Workaround Tool instrument was developed and evaluated. The study was a descriptive cross-sectional survey conducted using an electronic questionnaire. Participants were recruited via the electronic newsletter of the Finnish Nurses Association. A total of 87 respondents (n = 87) were included in the final analysis. The results suggest that workarounds occur to some extent, on average slightly more often than at a neutral level, based on respondents’ self-assessments. However, most respondents reported primarily striving to follow established procedures. At the item level, the most common barriers preventing task completion were related to poorly designed work processes and technology. Most often, respondents reported modifying work processes to overcome obstacles caused by device- and technology-related problems. No associations were found between background factors and the main outcome variable, workaround behavior, suggesting that the phenomenon is relatively consistent across different groups. However, the limited sample size (n = 87) may have reduced the ability to detect small differences between groups, and the results cannot be generalized to all nurses working in Finland. The study produced a Finnish-language version of an instrument measuring workaround behavior, which demonstrated consistent and reliable measurement properties in this sample (Cronbach’s alpha = 0.84). The findings can be utilized in the development of nursing practice and organizational processes, particularly in identifying and reducing system- and work environment–related factors underlying workarounds. Furthermore, the Finnish version of the Workaround Tool provides a useful instrument for future research on the topic.