Tupakoinnin lopettamisen motivaatioon vaikuttavat tekijät raskaana olevilla naisilla sekä heidän puolisoillaan

dc.contributor.authorViljakainen, Samuli
dc.contributor.departmentfi=Kliininen laitos|en=Institute of Clinical Medicine|
dc.contributor.facultyfi=Lääketieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Medicine|
dc.contributor.studysubjectfi=Yleislääketiede|en=General Practice|
dc.date.accessioned2021-01-19T12:05:56Z
dc.date.available2021-01-19T12:05:56Z
dc.date.issued2020-12-02
dc.description.abstractTämän tutkielman tarkoituksena on tutkia ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana tupakoivia vanhempia ja selvittää, onko mielialaoireilla ja elämänlaadulla yhteyttä siihen, ovatko vanhemmat yrittäneet lopettaa tupakoinnin ennen raskautta ja onko heillä motivaatiota lopettaa tupakointi. Tämä syventävien opintojen opinnäytetyö tehdään osana Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän äitiys- ja lastenneuvolatutkimusta (KESÄLATU). KESÄLATU-tutkimuksessa kerättiin tutkimuskohortti 1.9.2016-31.12.2019 välisenä aikana Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän (KSTHKY) äitiysneuvolan ensikäynnille tulevista raskaana olevista naisista, heidän puolisoistaan sekä heille syntyvistä lapsista. Vanhemmat rekrytoitiin mukaan tutkimukseen ensimmäisellä äitiysneuvolan käynnillä. Tutkimuksessa seurataan raskauden etenemistä ja äidin sekä syntyvän lapsen terveyttä lapsen 1,5 vuoden ikään saakka. Tutkimukseen osallistui 213 raskaana olevaa naista ja 157 puolisoa ja heistä vastaavasti tupakoi 30 (14 %) ja 48 (31 %). Tutkielmassa keskitytään alkuraskaudessa tupakoivien vanhempien raskausviikolla 12 täyttämiin esitieto-, EPDS-, PASS-, ja Eurohis8-kyselyihin. Näillä kyselyillä on kerätty vanhemmilta perustietoja, kartoitettu masennus- ja ahdistuneisuusoireita ja selvitetty elämänlaatua. Naiset ja puolisot jaetaan eri ryhmiin sen mukaan, ovatko he yrittäneet lopettaa tupakoinnin raskautta edeltävästi ja onko heillä motivaatiota lopettaa tupakointi ja tarkastellaan, onko ryhmien välillä eroa mielialaoireiden tai elämänlaadun suhteen. Tilastollisina menetelminä käytetään binomista logistista regressiota ja kahden otoksen T-testiä. Sekoittavina tekijöinä huomioidaan vanhempien ikä ja koulutustaso. Tutkielman päälöydöksenä todetaan, että lähes jokainen raskaana oleva nainen halusi lopettaa tupakoinnin. Heistä noin puolet oli yrittänyt lopettaa tupakoinnin ennen raskautta. Puolisoista noin 70 % raportoi motivaatiota tupakoinnin lopettamiseen ja 77 % oli yrittänyt lopettaa ennen raskautta. Tutkielmassa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa kummankaan sukupuolen osalta ryhmien välillä masentuneisuuden, ahdistuneisuuden tai elämänlaadun suhteen. Tupakoinnin lopettamisen motivaation taustalla olevien tekijöiden tutkiminen on tärkeää, jotta voidaan kehittää parempia menetelmiä tupakasta vieroittautumisen tueksi.
dc.format.extent37
dc.identifier.olddbid167866
dc.identifier.oldhandle10024/150992
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/13132
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe20201217101113
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/150992
dc.subjectraskaus, tupakointi, masennus, ahdistuneisuus, elämänlaatu, neuvola, perusterveydenhuolto
dc.titleTupakoinnin lopettamisen motivaatioon vaikuttavat tekijät raskaana olevilla naisilla sekä heidän puolisoillaan
dc.type.ontasotfi=Syventävien opintojen kirjallinen työ|en=Second Cycle degree thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Viljakainen_Samuli_opinnayte.pdf
Size:
693.02 KB
Format:
Adobe Portable Document Format