Valmistuvien lähihoitajaopiskelijoiden opetus ja valmiudet ikäihmisten suun hoidosta

Abstract

Ikäihmisten määrä yhteiskunnassa kasvaa. Samalla kasvaa myös suun hoidon tarve, sillä yhä useammalla ikäihmisellä on omat hampaat tai kiinteitä proteettisia ratkaisuja suussa. Lähihoitajat ovat suurin ikäihmisiä hoitava ammattiryhmä, minkä takia lähihoitajat tarvitsevat osaamista suun terveyden edistämiseen sekä yleisimpien suun sairauksien tunnistamiseen ja hoitamiseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon eli lähihoitajatutkintoon valmistuvien opiskelijoiden opetusta, ohjausta ja valmiuksia ikäihmisten suun hoidossa.

Tässä kuvailevassa poikkileikkaustutkimuksessa yhdistettiin kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen elementtejä. Tutkimuksen kohderyhmänä oli lähihoitajaopiskelijat, joiden suuntautumisena on ikääntyvien hoidon ja kuntoutumisen tai sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisala, ja jotka valmistuivat koulutuksen päivätoteutuksesta syksyllä 2021. Tutkimuksen harkinnanvarainen otos koostui Etelä-Suomen alueella sijaitsevien toisen asteen ammattioppilaitosten (n=5) opiskelijoista. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä Webpropol-kyselylomakkeella, jossa oli sekä strukturoituja monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Kyselylomake sisälsi kolme osiota, joista ensimmäisessä kysyttiin opiskelijoiden taustatietoja, toisessa ikäihmisten suun hoidon opetukseen ja kolmannessa opiskelijoiden valmiuksiin liittyviä kysymyksiä. Kysely lähetettiin 208 opiskelijalle ja siihen vastasi 58 opiskelijaa, joten vastausosuus oli 28 %. Aineisto analysoitiin kuvailevin tilastollisin menetelmin ja sisällön erittelyllä.

Tutkimukseen osallistuneet lähihoitajaopiskelijat (n=58) olivat keskimäärin 28-vuotiaita (vaihteluväli 17–55 vuotta). Heistä 86 % suoritti sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisalaa ja 14 % suoritti ikääntyvien hoidon ja kuntoutuksen osaamisalaa. Lähihoitajaopiskelijat arvioivat opetuksen ja ohjauksen määrän vähäiseksi. Sisällön osalta arvioitiin lisäopetuksen tarvetta olevan suun sairauksien syistä sekä hoidosta. Opiskelijat arvioivat laboraatio-opetuksen ja työssäoppimisen edistävän ikäihmisten suun hoidon oppimista, toisaalta opetusmenetelmät olivat yksipuolisia. Lähihoitajaopiskelijat arvioivat valmiutensa toteuttaa ikäihmisen suun hoitoa ja ohjata ikäihmisiä suun hoitoon liittyen tyydyttävinä. Valmiudet suun hoitoon arvioitiin korkeimmiksi ikäihmisen kanssa yhteistyössä sujuvissa hoitotilanteissa ja tutuimpien välineiden osalta. Valmiudet toteuttaa vastustelevan ja väkivaltaisesti käyttäytyvän ikäihmisen suun hoitoa arvioitiin heikoksi. Opiskelijat arvioivat tarvitsevansa lisäopetusta ikäihmisten suun hoitoon liittyen kokonaisvaltaisesti.

Tutkimuksen tulosten perusteella suun terveyden opetusta ja ohjausta on tarpeen kehittää lähihoitajakoulutuksessa niin määrällisesti, sisällöllisesti kuin opetusmenetelmällisesti. Lähihoitajaopiskelijat arvioivat ikäihmisten suun hoidon valmiutensa keskimäärin tyydyttäviksi. Lähihoitajien ollessa ikääntyneiden palveluiden suurin ammattiryhmä heidän ikäihmisten suun hoidon valmiuksiaan on pyrittävä lisäämään niin perus- kuin täydennyskoulutuksella.