SLIM -intervention vaikuttavuus ylipainoisten raskaana olevien naisten liikkumiseen raskausaikana ja 3 kuukautta synnytyksen jälkeen

Abstract

Ylipaino ja lihavuus raskauden aikana ovat merkittäviä kansanterveydellisiä haasteita, jotka lisäävät komplikaatioiden riskiä sekä äidille että lapselle. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että suuri osa raskaana olevista ei saavuta suositeltua liikkumisen määrää, ja erityisesti ylipainoisten odottajien kohdalla liikkumattomuus on yleistä. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää Supporting lifestyle change in obese pregnant mothers through the wearable internet-of-things (SLIM) intervention vaikuttavuutta ylipainoisten naisten liikkumiseen raskausaikana ja 3 kuukautta synnytyksen jälkeen. Lisäksi tavoitteena on tunnistaa tekijöitä, jotka ovat yhteydessä naisten liikkumiseen. Tutkielmasta saatavaa tietoa voidaan hyödyntää erilaisten digitaalisten terveysratkaisujen ja liikkumiseen liittyvän ohjauksen kehittämiseen äitiysterveydenhuollossa. Tutkimuksessa käytettiin kvasikokeellista ennen-jälkeen-asetelmaa, ja aineisto koostui 46 ylipainoisesta raskaana olevasta naisesta, jotka osallistuivat SLIM-interventioon. Interventio toteutettiin neuvoloiden terveydenhoitajan toimesta ja sen aikana hyödynnettiin muun muassa Oura-älysormusta, motivoivaa haastattelua, henkilökohtaista palautetta ja ravitsemus- sekä liikkumistavoitteiden asettamista. Liikkumisen määrää ja laatua mitattiin objektiivisesti älysormuksen keräämän datan sekä askelmäärien avulla kolmessa ajankohdassa: raskausviikoilla 10–12, viikoilla 33–35 sekä 10–12 viikkoa synnytyksen jälkeen. Tilastollisessa analyysissa käytettiin toistomittausten analyysejä, ja taustamuuttujien yhteyttä liikkumiseen tarkasteltiin korrelaatio- ja ryhmävertailumenetelmillä. Tulokset osoittivat, ettei SLIM-interventiolla ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta liikkumisen määrään. Naisten liikkumisessa havaittiin kuitenkin muutoksia, jotka noudattelivat raskausajalle tyypillistä kehityskulkua: liikkumisen määrä väheni raskauden edetessä ja lisääntyi jälleen synnytyksen jälkeen. Askelmäärä laski alkuraskauden (7032 askelta/pv) ja loppuraskauden (6626 askelta/pv) välillä ja nousi kolmen kuukauden kuluttua synnytyksestä (8250 askelta/pv). Kevyen liikunnan osalta havaittiin lievää MET-minuuttien kasvua mittausajankohtien välillä (T1: 162,7; T2: 183,9; T3: 191,8), mutta muutos ei saavuttanut tilastollista merkitsevyyttä (p = 0,080). Sen sijaan lepoajan (p < 0,001) ja paikallaanoloajan (p = 0,003) muutokset olivat tilastollisesti merkitseviä. Molemmat lisääntyivät erityisesti loppuraskauden aikana, samanaikaisesti kohtalaisen ja rasittavan liikunnan vähenemisen kanssa. Näiden tulosten perusteella SLIM-interventiolla ei voitu osoittaa olevan vaikutusta ylipainoisten raskaana olevien fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen. Tutkimus tuotti kuitenkin arvokasta tietoa siitä, miten puettava terveysteknologia toimii suomalaisessa neuvolakontekstissa, ja osoitti, että äidit olivat valmiita sitoutumaan älyteknologiaa hyödyntävään ohjelmaan. Jatkossa suositellaan kontrolliryhmän käyttöä, suurempaa otoskokoa ja intensiivisempiä, liikkumiseen keskittyviä interventioita erityisesti ylipainoisten odottajien tarpeisiin.