Kroonisen stressin vaikutus mantelitumakkeeseen

Abstract

Stressi on laaja-alainen ilmiö, joka karkeasti ilmaistuna tarkoittaa organismin reaktiota johonkin todelliseen tai koettuun uhkaan. Stressireaktio on eliöille välttämätön ja auttaa niitä sopeutumaan elinympäristöön. Stressireaktiota säätelevät stressisysteemit, jotka käsittävät elimistössä sympaattisen hermoston, lisämunuaisen ytimen sekä HPA-akselin. Keskeisimpiä stressihormoneja ovat mm. adrenaliini ja kortisoli. Akuutti stressi on välttämätön selviytymisemme kannalta, mutta pitkittyneellä stressireaktiolla on kielteisiä seurauksia elimistölle. Krooninen stressi vaikuttaa mantelitumakkeeseen sekä rakenteellisesti -että toiminnallisesti. Pitkittynyt stressialtistus voi voimistaa pelko- ja ahdistusreaktioita. Erityisen merkittäviä muutoksia havaitaan mantelitumakkeen basolateraalisessa tumakkeessa (BLA), joka osallistuu aistitiedon integrointiin ja emotionaalisen merkityksen muodostamiseen, sekä sentraalisessa tumakkeessa (CeA), joka toimii keskeisenä ulostuloreittinä autonomisille ja käyttäytymiseen liittyville pelkoreaktioille. Lisäksi krooninen stressi voi vahvistaa hermoverkkojen herkkyyttä stressiin liittyville ärsykkeille erityisesti BLA-alueella. Nämä muutokset vaikuttavat mantelitumakkeen toimintaan negatiivisesti, mikä voi johtaa siihen, että yksilö reagoi herkemmin uhkaa muistuttaviin ärsykkeisiin.