”Nyt mulla on myös ikioma nepsy-perhe!” : ADHD-diagnosoitujen vanhempien kokemukset ja toiveet vertaistuesta

Abstract

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD) on neurokehityksellinen oireyhtymä, joka voi vaikuttaa yksilön toimintakykyyn eri tavoin elämän eri vaiheissa. Tyypillisimmät oirekuvaan liittyvät haasteet liittyvät tarkkaavuuteen ja toiminnanohjaukseen, hyperaktiivisuuteen, impulsiivisuuteen sekä tunnesäätelyyn. Vanhemmuuden kontekstissa haasteet voivat näyttäytyä esimerkiksi kasvatuksellisissa kysymyksissä sekä vanhempana toimimisessa. Vertaistukitoiminta on psykososiaalinen tuen muoto, mikä perustuu tiedon ja kokemusten vaihtamiseen henkilöiden välillä, joilla on yhdistävä kokemuksellinen tekijä. Vertaistuen hyötyjä ja vaikuttavuutta on tutkittu, mutta tutkimusta ei ole tehty ADHD-diagnosoitujen vanhempien kontekstissa. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tarkastella yli 30-vuotiaiden ADHD-diagnosoitujen vanhempien kokemuksia, odotuksia ja tarpeita vertaistuesta kansallisella tasolla. Tutkielma toteutettiin yhteistyössä ADHD-liiton kanssa. Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena hyödyntäen rinnakkaista asetelmaa, jossa kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen aineisto analysoitiin rinnakkain, minkä jälkeen tulokset integroitiin. Tutkimuksessa käytetty aineisto perustuu vuonna 2023 teetettyyn kyselytutkimukseen ja lopullinen aineisto koostui ADHD-diagnosoitujen vanhempien vastauksista (n=142). Kvantitatiivisen aineiston analysointi toteutettiin kuvailevin tilastollisin menetelmin ja kvalitatiivinen aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Tulosten perusteella ADHD-diagnosoidut vanhemmat kokivat vertaistuen merkityksellisenä ja monitasoisena tuen muotona, josta on mahdollista saada tiedollista, kokemuksellista sekä sosiaalista tukea. Vertaistoiminta koettiin tärkeäksi erityisesti kokemusten jakamisen, ymmärryksen lisääntymisen sekä yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden vahvistumisen näkökulmasta. Tulokset osoittivat myös, että vertaistuella voidaan tukimuotona vastata sellaisiin tuen tarpeisiin, joihin ei välttämättä pystytä vastaamaan muilla tuen muodoilla. Tutkimuksen tulokset tukivat aiempaa tutkimustietoa vertaistuen koettuihin hyötyihin ja haasteisiin liittyen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vertaistuki on potentiaalinen tuen muoto ADHD-diagnosoitujen vanhempien hyvinvoinnin tukemisessa. Tulokset tuovat uutta tietoa tässä kyseisessä kontekstissa koetuista tekijöistä, jotka edistävät sekä haastavat vertaistoimintaan osallistumista sekä odotuksista toiminnan järjestämiseen liittyen. Tutkimuksen tulokset tarjoavat perusteltua ja näyttöön perustuvaa tietoa, jota voidaan hyödyntää ADHD-diagnosoiduille vanhemmille suunnatun toiminnan kehittämisessä.

Attention Deficit Hyperactivity Disorder (ADHD) is a neurodevelopmental condition that may affect an individual’s functioning in different ways across various stages of life. The most common challenges associated with the symptom profile relate to attention and executive functioning, hyperactivity, impulsivity, and emotional regulation. In the context of parenting, these challenges may be reflected, for example, in child-rearing issues and the everyday experience of parenting. Peer support is a psychosocial form of support based on the exchange of information and experiences between individuals who share a common experiential factor. The benefits and effectiveness of peer support have been studied; however, research has not been conducted in the context of parents diagnosed with ADHD. The purpose of this master’s thesis was to examine the experiences, expectations, and needs related to peer support among parents over the age of 30 diagnosed with ADHD. The thesis was conducted in collaboration with the ADHD Association in Finland. The study was conducted as a mixed-methods study utilizing a convergent concurrent design, in which quantitative and qualitative data were analyzed concurrently, and the findings were integrated following parallel analysis. The data used in this study were based on a survey conducted in 2023. The final dataset consisted of responses from parents diagnosed with ADHD (n=142). Quantitative data were analyzed using descriptive statistical methods, while qualitative data were analyzed through inductive content analysis. Based on the findings, parents diagnosed with ADHD experienced peer support as a meaningful and multidimensional form of support through which informational, experiential, and social support could be obtained. Peer support activities were perceived as particularly important in terms of sharing experiences, increasing understanding, and strengthening a sense of belonging and participation. The findings also indicated that peer support, as a form of support, may address support needs that cannot necessarily be met through other forms of support. The results of this study supported previous research findings regarding the perceived benefits and challenges of peer support. In conclusion, peer support can be considered a potential form of support in promoting the well-being of parents diagnosed with ADHD. The findings provide new knowledge regarding context-specific factors that both facilitate and challenge participation in peer support activities, as well as expectations related to the organization of such activities. The results offer justified and evidence-based knowledge that can be utilized in the development of services and activities targeted at parents diagnosed with ADHD .