Mielikuvalähtöinen prosessointi luontokokemusten hyvinvointivaikutusten selittäjänä : äänen lähteen attribuution vaikutus subjektiivisiin kokemuksiin ja aivojen alfataajuiseen toimintaan

dc.contributor.authorKuusisto, Lina
dc.contributor.departmentfi=Psykologian ja logopedian laitos|en=Department of Psychology and Speech-Language Pathology|
dc.contributor.facultyfi=Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Social Sciences|
dc.contributor.studysubjectfi=Psykologia|en=Psychology|
dc.date.accessioned2021-04-30T21:01:17Z
dc.date.available2021-04-30T21:01:17Z
dc.date.issued2021-04-23
dc.description.abstractLuontokokemuksilla on havaittu olevan myönteisiä hyvinvointivaikutuksia, joihin kuuluu muun muassa rentoutumisen ja palautumisen kokemukset. Näiden myönteisten vaikutusten mekanismeista on esitetty eri teorioita. Evolutiivisen teorian mukaan ihmisellä on geneettinen alttius reagoida myönteisesti luontoärsykkeisiin. Mielikuvalähtöisen prosessoinnin teorian mukaan hyvinvointivaikutukset eivät selity vain ärsykkeiden piirteillä, vaan niitä selittävät myös subjektiiviset, myönteiset mielikuvat, joita luontoärsykkeet herättävät. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin mielikuvalähtöisen prosessoinnin teoriaa EEG-kokeella, jossa koehenkilöt kuuntelivat saman kohinaäänen niin, että tutkittaville kerrottua äänen lähdettä manipuloitiin: äänen kerrottiin olevan joko tehtaan koneen tai vesiputouksen ääntä. Vesiputous- ja tehdastilanteen eroja tarkasteltiin EEG:llä mitatun alfataajuisen aktivisuuden suhteen lineaarisella sekamallilla. Alfataajuista aktiivisuutta voidaan pitää fysiologisena rentoutuneisuuden korrelaattina. Havaittiin, että vesiputoustilanteessa alfan teho oli voimakkaampaa kuin tehdastilanteessa tarkasteltaessa alfan alempia taajuuksia (8–10 Hz). Tutkimuksessa tarkasteltiin EEG:n lisäksi subjektiivisia arvioita. Subjektiiviset arviot analysoitiin Friedmanin ja Wilcoxonin testeillä ja havaittiin, että vesiputoustilanne arvioitiin tehdastilannetta miellyttävämmäksi ja rentouttavammaksi ja oma olo sen aikana arvioitiin rentoutuneemmaksi kuin tehdastilanteessa. Tutkimuksessa mitattiin myös luontosuhteen läheisyyttä ja tarkasteltiin, moderoiko se äänen lähteen attribuution vaikutusta. Havaittiin, että luontosuhteen läheisyyden pistemäärä selitti äänen lähteen attribuution vaikutusta siten, että mitä läheisempi luontosuhde oli, sitä voimakkaampaa oli vesiputoustilanteeseen liittyvä alfataajuinen aktiivisuus. Subjektiivisten arvioiden osalta luontosuhdepistemäärä oli Spearmanin järjestyskorrelaation perusteella yhteydessä vesiputous- ja tehdastilanteen miellyttävyyden erotusmuuttujan kanssa. Tulokset viittaavat siihen, että mielikuvalähtöinen prosessointi selittää luontokokemusten myönteisiä vaikutuksia ja luontokokemusten myönteiset vaikutukset riippuvat luontosuhteen läheisyydestä. Tulokset tukevat mielikuvalähtöisen prosessoinnin teoriaa.
dc.format.extent35
dc.identifier.olddbid168483
dc.identifier.oldhandle10024/151607
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/13505
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2021043028175
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/151607
dc.subjectEEG, luonto, luontokokemukset, rentoutuneisuus
dc.titleMielikuvalähtöinen prosessointi luontokokemusten hyvinvointivaikutusten selittäjänä : äänen lähteen attribuution vaikutus subjektiivisiin kokemuksiin ja aivojen alfataajuiseen toimintaan
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Kuusisto_Lina_opinnayte.pdf
Size:
1.14 MB
Format:
Adobe Portable Document Format