Aapisen S2-harjoituskirjojen tehtävätyypit: kognitiivinen vaativuus ja oppimisen tavoite
811.66 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset1
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on tarkastella S2-harjoituskirjoissa esiintyviä tehtävätyyppejä, niiden kognitiivista vaativuutta sekä oppimisen tavoitteita. Oppikirjat muodostavat monille opettajille opetuksen rungon ja vaikuttavat oppituntien sisältöihin opetussuunnitelman rinnalla. Suomi toisena kielenä on yleistyvä oppiaine maahanmuuton seurauksena ja sen vuoksi onkin tärkeää tarkastella millaisia pedagogisia valintoja S2-harjoituskirjoissa on tehty.
Tutkimus toteutettiin laadullisena sisällönanalyysinä oppikirjoja tarkastellen. Aineistoksi valikoitui kahden eri kustannusyhtiön harjoituskirjat, jotta saatiin laajempi käsitys S2-harjoituskirjojen tehtävätyypeistä. Aineiston aapisten S2-harjoituskirjoissa esiintyi yhteensä 13 erilaista tehtävätyyppiä. Esiintyvät tehtävätyypit kategorisoitiin analyysissa kolmeen pääluokkaan kognitiivisten prosessien vaativuuden mukaan, pohjautuen Bloomin taksonomiaan.
Aineiston S2-harjoituskirjojen tehtävät painottuivat vahvasti matalimman vaatimuksen tasolle, joita oli 65,8 % tehtävistä, kun taas vaativammalle tasolle ”tuottaminen ja arviointi” sijoittui vain 8,2 % tehtävistä. Mekaaninen toisto on alkuopetuksessa perusteltua, mutta se jättää oppijan kielellisen toimijuuden ja vuorovaikutuksen melko pieneen rooliin, jolloin vastuu kielellisestä sosialisaatiosta siirtyy opettajalle. Vaikka kirjoittaminen ja fonologinen tietoisuus korostuvat, sanaston laajentaminen ja itsearviointi jäävät molemmissa aineiston kirjoissa vähäisiksi.
Tämän tutkimuksen luotettavuutta rajoittavat pieni otos ja aineiston keskittyminen vain syyslukukauden materiaaleihin. Jatkossa olisi syytä tarkastella miten opettajat täydentävät mekaanisia materiaaleja käytännön opetuksessa, sekä huomioida kielellisen sosialisaation tärkeys opettajankoulutuksessa. Näin luokanopettajilla olisi valmiuksia muokata oppimateriaaleja toiminnallisempaan ja yhteisöllisempään suuntaan.