La crise anglophone au Cameroun : Comment est-elle traitée dans les citations des articles des journaux africains anglophones et francophones ?

Abstract

Cette étude analyse les façons comment les journaux africains traitent la crise anglophone au Cameroun. La crise anglophone est un conflit linguistique qui est née à cause du débat de l’inégalité entre deux langues officielles au Cameroun : l’anglais et le français. La crise a commencée par des manifestations calmes mais la situation s’est aggravé et la crise est devenue un conflit armé. Nous étudions comment les médias africains traitent la crise dans leurs articles, et nous choisissons de concentrer sur des citations utilisées dans les articles. Le bilinguisme officiel au Cameroun nous inspire d’étudier les articles anglophones et les articles francophones. Le cadre théorique de ce travail est un analyse du discours journalistique. Simplement dit, l’analyse du discours étudie l’énonciation réalisée dans un certain lieu social. L’analyse du discours journalistique étudie des fonctions discursives. Ces deux notions créent le fond pour la partie théorique de cet étude. En plus, la partie théorique contient les définitions de multilinguisme et de politique linguistique et aussi quelques notions importantes pour que la situation au Cameroun puisse être mieux comprise. Le corpus du travail se consiste en 20 articles des journaux électroniques africains : 10 articles anglophones et 10 francophones. Notre méthode d’analyse est l’analyse du discours journalistique. La partie de l’analyse contient trois parties : les acteurs cités, les thématiques des citations et les différences entre les citations anglophones et francophones. Dans la première partie, les acteurs cités dans les articles sont divisés cinq groupes : les acteurs politiques pour l’Etat, les acteurs politiques contre l’Etat, les acteurs religieux, les spécialistes, les chercheurs et les acteurs internationaux et les civiles. En plus, les acteurs les plus cités, le président et le premier ministre camerounais, sont analysés plus profondement. Dans la deuxième partie, six thématiques des citations sont présentées : le dialogue national, la situation politique actuelle, la situation des individus ordinaires, les actions du président Paul Biya, l’avenir de l’Ambazonie et les demandes de l’aide adressées aux acteurs internationaux. Nous analysons les attitudes et positionnements des acteurs cités envers les thématiques et les relations entre l’acteur cité et la/les personne/s mentionnée/s dans la citation. Dans la dernière partie, les différences entre les citations anglophones et francophones sont analysées, tandis que ces différences restent peu nombreuses.

1. Johdanto Crise anglophone eli englannin kielen kriisi on poliittinen kriisi, joka on ollut valloillaan Kamerunissa viime vuodet. Kriisin katsotaan alkaneen vuonna 2016, vaikkakin sen taustalla kyteneet jännitteet ovat olleet nähtävissä jo vuosikymmenten ajan (Africa News, 2019). Tämän poliittisen kriisin taustalla ovat kielelliset ongelmat. Kamerunin kaksi virallista kieltä ovat englanti ja ranska, mutta Kamerun on hyvin monimuotoinen kielellisesti (Jean, 2017). Maassa puhutaan noin 300 eri kieltä, ja arkipäiväisessä elämässä pienemmät kielet ovat käytetympiä kuin viralliset kielet englanti ja ranska (Jean, 2017). Lain mukaan englannin ja ranskan tulisi olla tasa-arvoisia kieliä virallisen asemansa ansiosta. Käytännössä ranska on kuitenkin paljon vallitsevampi yhteiskunnassa (Jean, 2017). Tämän takia englanninkieliset opettajat ja tuomarit järjestivät rauhallisia mielenosoituksia protestoidakseen epätasa-arvoista tilannetta (Africa News, 2019). Rauhallisista mielenosoituksista alkanut konflikti kiihtyi kuitenkin aseelliseksi kriisiksi. Englanninkieliset radikalisoituneet ryhmät ovat ottaneet yhteen Kamerunin armeijan kanssa, jonka seurauksena tuhannet kamerunilaiset ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan, sivullisia on menehtynyt ja kyliä ja kouluja on tuhottu (Africa News, 2019). Tässä työssä tutkitaan afrikkalaisten verkkolehtien uutisointia Kamerunin poliittisesta kriisistä. Tutkimuksen kohteena on sekä englannin- että ranskankielisiä artikkeleita. Tarkoituksena on selvittää, millaisia lähestymistapoja ja mahdollisia asenteita kriisiä ja sen osallisia kohtaan artikkelien taustalla on. Kamerunin virallinen kaksikielisyys innoittaa vertailemaan englanninkielistä ja ranskankielistä uutisointia aiheesta. Tutkimuksessa keskitytään tarkemmin artikkeleissa käytettyihin sitaatteihin kolmen tutkimuskysymyksen avulla: 1. Keitä toimijoita lainataan Kamerunin poliittista kriisiä käsittelevissä englannin- ja ranskankielisissä artikkeleissa? 2. Mitä nämä sitaatit kertovat kriisistä? 3. Mitä eroavaisuuksia löytyy sitaateissa englannin- ja ranskankielisten artikkeleiden välillä? Ensimmäisen tutkimuskysymyksen hypoteesina pidetään sitä, että ranskankielisistä artikkeleista löytyy lähinnä ranskankielisten henkilöiden lainaamista, kun taas englanninkielisistä artikkeleista löytyy lähinnä englanninkielisten henkilöiden lainaamista. Lisäksi oletetaan, että eniten kaikissa artikkeleissa lainataan poliittisia toimijoita sekä erilaisia asiantuntijoita. Mitä tulee toiseen tutkimuskysymykseen, katsotaan, että siteerattujen henkilöiden suhtautuminen kriisiin vastaa heidän kielipoliittista taustaansa. Oletetaan, että suurin eroavaisuus lainauksissa englannin- ja ranskankielisten artikkeleiden välillä koskee lainattuja henkilöitä: englanninkieliset lehdet siteeraavat todennäköisesti mieluummin englanninkielisiä toimijoita ja täten mahdollisesti heidän kantaansa tukevia mielipiteitä, ja ranskankieliset lehdet päinvastoin. 2. Teoria Tämän työn teoreettisen kehyksen muodostaa diskurssianalyysi ja tarkemmin ottaen journalistinen diskurssianalyysi. Diskurssianalyysin voidaan katsoa tarkoittavan tietyn kielellisen tuotteen tutkimusta tietyssä sosiaalisessa ympäristössä (Maingueneau, 1996). Diskurssianalyysia voidaan katsoa useasta eri näkökulmasta, esimerkiksi kielellisestä, sosiaalisesta tai psykologisesta (Maingueneau, 1996). Tässä tutkimuksessa on kyse sosiolingvistisestä näkökulmasta. Sitaattien tutkimus kuuluu diskurssianalyysin alle. Sitaateilla voi olla useita eri tehtäviä tekstissä, sitaatit voivat esimerkiksi vahvistaa jonkin väitteen todenmukaisuutta tai viitata johonkin suurempaan kielelliseen kokonaisuuteen (Maingueneau, 1997). Journalistinen diskurssianalyysi keskittyy nimensä mukaisesti journalististen tuotosten, kuten artikkeleiden analyysiin. Erilaisella lähteillä on monesti tärkeä tehtävä uutisteksteissä. Näillä lähteillä tarkoitetaan erilaisia kirjoittajasta erillisiä ”ääniä”, jotka kuuluvat diskurssissa (Ringoot, 2014). Myös sitaatit kuuluvat näihin lähteisiin, ne välittävät jonkin toisen toimijan ”ääntä” tutkittavassa diskurssissa, tässä tutkimuksessa artikkeleissa. Tutkimuksen teoriaosuudessa esitellään myös monikielisyyttä yhteiskunnassa ja kielipolitiikkaa. Tämä auttaa ymmärtämään poliittisen kriisin taustoja. Lisäksi käsitellään Kamerunin kielipoliittista tilannetta, lyhyesti sen historiaa sekä nykytilannetta, eli myös artikkeleiden aiheena olevaa englannin kielen kriisiä. Englanti ja ranska ottivat paikan virallisina kielinä ensimmäisen maailmansodan aikaan, jolloin ennen Saksan vallan alla ollut Kamerun jaettiin Englannin ja Ranskan kesken (Jean, 2017). Kamerun itsenäistyi vuonna 1961, mutta kielipolitiikka säilyi ennallaan (Jean, 2017). Nykyäänkin Kamerun keskittyy tukemaan virallista englanti-ranska-kaksikielisyyttä, vaikka lukuisat pienet paikalliset kielet ovat paljon käytetympiä kamerunilaisten arkielämässä (Jean, 2017). Tasa-arvoinen kaksikielisyys englannin ja ranskan välillä ei myöskään toteudu todellisuudessa täysin, joillakin ranskankielisillä alueilla ranskaa puhuvia suositaan englantia puhuvien kustannuksella (Jean, 2017). Tällaisten ongelmien kiihtyessä on syntynyt koko valtiota kurittava kielipoliittinen englannin kielen kriisi. 3. Korpus Tämän työn korpuksen muodostaa 20 afrikkalaisten verkkolehtien artikkelia. Artikkelit ovat poimittu seitsemästä verkkolehdestä, nämä ovat: Africa News, All Africa, Cameroon Online, Jeune Afrique, Afrik.com, Actu Cameroun sekä Journal du Cameroun. Kolme ensimmäistä ovat kaksikielisiä uutissivustoja, joista tutkimukseen valittiin ainoastaan englanninkielisiä artikkeleita. Kolme seuraavaa ovat ranskankielisiä sivustoja, ja viimeinen Journal du Cameroun on kaksikielinen uutissivusto, josta on valittu korpukseen sekä englannin- että ranskankielisiä artikkeleita. Tutkimukseen valikoituivat juuri nämä lehdet siksi että niistä löytyi tutkimuksen aihepiiriä käsitteleviä artikkeleita. Analyysin tasapuolisuuden vuoksi puolet korpuksen artikkeleista on englanninkielisiä ja puolet ranskankielisiä. Artikkelit on haettu kahden avainsanan avulla: crise anglophone ja dialogue national. Dialogue national eli kansallinen dialogi viittaa valtionjohdon järjestämään keskustelutapahtumaan, jonka tarkoituksena oli löytää ratkaisuja kriisiin. Tämä esiintyi monesti samassa kontekstissa kielipoliittisen kriisin kanssa, joten se oli järkevää ottaa mukaan hakuun. Kaikki korpuksen artikkelit ovat julkaistu syys-, loka- tai marraskuussa 2019, ja jokainen artikkeli oli vähintään kolmen tekstikappaleen pituinen, jotta jokaisessa olisi tarpeeksi materiaalia analyysiä varten. Tarkemmin tutkimuksen kohteena ovat artikkelien sisältämät useat erityyppiset sitaatit, yhteensä 103 kappaletta. 4. Analyysi Analyysin ensimmäisessä osassa tutkitaan sitä, millaisia toimijoita artikkeleissa lainataan. Nämä toimijat ovat jaettu viiteen ryhmään analyysiä varten: valtiota tukevat poliittiset toimijat, valtiota vastustavat poliittiset toimijat, uskonnolliset toimijat, asiantuntijat sekä siviilit. Artikkeleissa eniten siteerattuja toimijoita analysoidaan myös hieman tarkemmin. Eniten sekä englannin- että ranskankielisissä artikkeleissa siteerataan valtiota tukevia poliittisia toimijoita. Kamerunin presidentti Paul Biya ja pääministeri Joseph Dion Ngute ovat eniten lainattuja toimijoita korpuksen artikkeleissa. Heidän lisäkseen lehdet siteeraavat myös muita ministereitä ja puolueiden johtajia. Poliittisia toimijoita konfliktin toiselta puolelta edustavat separatistien johtajat sekä aktivistit, joita on lainattu artikkeleissa kolmanneksi eniten. Toiseksi eniten lainattu ryhmä artikkeleissa on erilaiset asiantuntijat. Tähän kuuluvat esimerkiksi Human Rights Watch -järjestön tutkija, Euroopan unionin edustaja ja yliopiston kriminologian tutkija. Uskonnolliset toimijat ovat mainitsemisen arvoinen ryhmä, sillä kamerunilaisessa yhteiskunnassa uskonnolla on merkittävä rooli. Pappeja ja piispoja lainataan artikkeleissa yhteensä kahdeksan kertaa, mikä on kuitenkin vähiten verrattuna muihin ryhmiin. Viimeisen ryhmän muodostavat kamerunilaiset siviilit, joiden joukosta löytyy sekä valtion puolestapuhujia että vastustajia. Analyysin toisessa osassa keskitytään sitaattien teemoihin. Analyysissa nostetaan esiin kuusi pääteemaa, jotka ovat kansallinen dialogi, Kamerunin poliittinen tilanne, kamerunilaisten yksilöiden tilanne, Presidentti Paul Biyan toimet, Ambazonian (separatistien toivoma itsenäinen valtio) tulevaisuus sekä avunpyynnöt kansainvälisille toimijoille. Nämä teemat voivat olla osittain myös päällekkäisiä, sillä aiheet liittyvät vahvasti toisiinsa. Tässä osiossa tutkitaan eri toimijoiden suhtautumista näihin teemoihin sitaateissaan, keskittyen erityisesti siihen, millaisia toimijoiden asenteita sitaatit paljastavat eri teemoja kohtaan. Tutkitaan myös, keitä henkilöitä tai ryhmiä sitaateissa mahdollisesti mainitaan ja miten heihin suhtaudutaan. Kansallinen dialogi on sitaattien suosituin teema ja jakaa paljon mielipiteitä. Valtiota tukevat poliittiset toimijat suhtautuvat tähän optimistisesti ja uskovat tästä olevan apua kriisin ratkaisemiseen. Saman mielipiteen jakaa muutamaan otteeseen siteerattu kardinaali Christian Tumi sekä muutama asiantuntija. Sen sijaan valtiota vastustavat poliittiset toimijat osoittavat sitaateissaan, etteivät usko valtion johtoon tai dialogiin tilanteen ratkaisuna. Heidän lisäkseen kamerunilaiset siviilit ja osa asiantuntijoista ovat skeptisiä dialogin suhteen. Yhden artikkelin mukaan myös katolinen kirkko oli pettynyt dialogiin, päinvastoin kuin kardinaali Tumi. Toinen suosittu teema sitaateissa on Kamerunin poliittinen tilanne. Tätä käsitteleville sitaateille on yhteistä se, että kaikki kuvaavat tilanteen vakavaksi ja ongelmalliseksi. Osa toimijoista osoittaa syytöksiä konfliktin toiselle osapuolelle, kun taas toiset painottavat molempien osapuolien vastuuta tilanteessa. Valtion puolesta olevien poliittisten toimijoiden edustaja presidentti Biya esimerkiksi syyttää separatisteja muun muassa koulujen polttamisesta, kansalaisten kidnappaamisesta sekä puolustusvoimia vastaan hyökkäämisestä. Valtiota vastaan olevat toimijat sen sijaan syyttävät valtionjohtoa englanninkielisten heikosta asemasta, josta kriisikin on saanut alkunsa. Osa näistä valtiota vastaan olevista poliittisista toimijoista osoittaa kuitenkin sitaateissaan vastuun jakautuvan konfliktin molemmille puolille. Samaa mieltä on muutama asiantuntija ja uskonnollinen toimija. Kolmantena teemana on kamerunilaisten yksilöiden tilanne, joka tulee ilmi muutamasta lainauksesta. Näiden lähteinä ovat siviilit, jotka antavat sitaateissa surullisen kuvan omasta ja läheistensä kohtalosta: he ovat menettäneet kumppaninsa ja joutuneet pakenemaan kodeistaan. Nämä sitaatit vahvistavat kuvaa Kamerunin erittäin vakavasta tilanteesta. Kamerunin presidentin ja valtionjohdon toimet herättävät myös erilaisia ajatuksia sitaateissa. Itse presidentin lainaukset ovat lähinnä informatiivisia kuvauksia hänen toimistaan. Muut poliittiset toimijat valtion puolesta suhtautuvat toimiin optimistisesti. Sen sijaan poliittiset toimijat valtiota vastaan eivät luonnollisesti ole vakuuttuneita erilaisista valtionjohdon päätöksistä ja toimista. Myös suurin osa muista toimijaryhmistä suhtautuu toimiin skeptisesti ja kriittisesti. Ambazonian tulevaisuus on esillä enimmäkseen valtiota vastaan olevien poliittisten toimijoiden sitaateissa, joissa he ilmaisevat selkeästi halunsa itsenäiseen valtioon. Presidentti Biyan mukaan alueen asukkaiden tulevaisuus on kuitenkin Kamerunin valtiossa. Asiantuntijaryhmän edustaja ihmisoikeusasianajaja Felix Agbor Nkongho uskoo itsenäisestä valtiosta keskustelemisen olevan edellytys rauhaan pääsyyn. Viimeinen teema, eli avunpyynnöt kansainvälisille toimijoille, käsittää pari asiantuntijan sitaattia, joissa he kritisoivat Ranskan ja Iso Britannian vähäistä osallistumista konfliktiin ja vetoavat näiden mahdollisuuksiin vaikuttaa. Analyysin viimeisessä osiossa käsitellään englanninkielisten ja ranskankielisten artikkeleiden sitaattien eroavaisuuksia. Ensimmäiseksi analysoidaan eroavaisuuksia siteerattujen toimijoiden kohdalla. Kokonaisuudessaan englanninkielisissä artikkeleissa siteerataan enemmän toimijoita kuin ranskankielisissä artikkeleissa. Yhteensä 103 sitaatista 66 löytyy englanninkielisistä artikkeleista ja 37 ranskankielisistä artikkeleista. Siviilit ovat ainoa ryhmä, joita siteerataan enemmän ranskankielisissä artikkeleissa. Toinen silmiinpistävä ero siteerattujen toimijoiden määrässä on valtiota vastaan olevien poliittisten toimijoiden kohdalla: heitä on siteerattu englanninkielisissä artikkeleissa 17 kertaa, kun taas ranskankielisissä artikkeleissa vain neljä kertaa. Iso osa siteeratuista henkilöistä esiintyy sekä englannin- että ranskankielisissä artikkeleissa, mutta myös muutama eroavaisuus löytyy. Englanninkielisissä artikkeleissa monet valtion puolesta olevista poliittisista toimijoista on presidentin kanssa läheisesti työskenteleviä henkilöitä, esim. ministereitä, kun taas ranskankielisissä artikkeleissa monet tämän ryhmän toimijat ovat eri (valtion puolesta olevien) puolueiden johtajia. Asiantuntijaryhmän kohdalla erona on kansainvälisten toimijoiden siteeraaminen: heitä lainataan useammin ranskankielisissä artikkeleissa. Eroavaisuuksia tarkasteltiin myös sitaattien teemojen kohdalla. Suurinta osaa teemoista käsiteltiin sekä englannin- että ranskankielisissä artikkeleissa ja eri toimijoiden suhtautuminen teemoihin oli myös samankaltaista. Eroavaisuudet jäivät siis melko vähäisiksi. Kahta teemoista käsiteltiin kuitenkin ainoastaan englannin- tai ranskankielisissä artikkeleissa. Kamerunilaisten yksilöiden tilannetta kuvaavia sitaatteja oli vain ranskankielisissä artikkeleissa, kun taas Ambazonian itsenäisyyttä käsittelevät sitaatit löytyivät pelkästään englanninkielisistä artikkeleista. 5. Yhteenveto Analyysin pohjalta voidaan todeta, että englannin- ja ranskankielisten artikkeleiden siteeraamistapojen välillä ei löydy suuria eroavaisuuksia. Joitakin pieniä eroja otettiin esiin edellisissä kappaleissa, mutta näiden pohjalta on vaikea tehdä merkityksellisiä päätelmiä. Vaikka voidaan uskoa, että lehdet haluavat siteerata henkilöitä konfliktin samalta puolelta, nämä erot voivat kuitenkin perustua esimerkiksi kielellisiin seikkoihin, sillä erikieliset sitaatit täytyy kääntää lehden kielelle, jolloin artikkeliin täytyy käyttää myös enemmän vaivaa ja aikaa. Osa eroavaisuuksista saattaa olla myös sattumanvaraisia