Luottavatko yksinäiset? : Yleistyneen luottamuksen väestöryhmittäiset erot yksinäisyyden kokemuksen mukaan

dc.contributor.authorLaaninen, Markus
dc.contributor.departmentfi=Sosiaalitieteiden laitos|en=Department of Social Research|
dc.contributor.facultyfi=Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Social Sciences|
dc.contributor.studysubjectfi=Sosiologia|en=Sociology|
dc.date.accessioned2019-03-28T22:00:20Z
dc.date.available2019-03-28T22:00:20Z
dc.date.issued2019-03-12
dc.description.abstractLuottamus ja yksinäisyys ovat tärkeitä yhteiskunnallisia teemoja. Luottamus on tärkeää yhteiskunnan tehokkaan toimivuuden kannalta. Luottamus onkin vahvinta pohjoismaalaisissa hyvinvointivaltioissa. Tässä tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita yleistyneestä, tuntemattomiin ihmisiin kohdistuvasta, luottamuksesta. Yksinäisyydellä viitataan negatiiviseen psyykkiseen olotilaan, jossa yksilö kokee ahdistusta laadullisesti ja määrällisesti puutteellisista ihmissuhteistaan. Yksinäisyyden on katsottu olevan yleisempää heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevilla, vaikka sitä esiintyykin kaikissa väestöryhmissä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytetään sosiaalisen pääoman käsitettä, joka liittyy läheisesti luottamukseen. Sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan sosiaalisia suhteita eli verkostoja, joissa esiintyy luottamusta ja vastavuoroisuutta. Yksinäisyyttä tarkastellaan koetun yksinäisyyden emotionaalisen ja sosiaalisen ulottuvuuden käsitteiden avulla. Luottamusta lähestytään sosiaalisen pääoman mekanismina, jonka välityksellä saavutetaan sosiaalisen pääoman hyötyjä. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia, onko yksinäisten ihmisten yleistynyt luottamus heikompaa kuin ei-yksinäisten. Yhteyttä analysoidaan vakioimalla sukupuoli, ikä, koulutus sekä taloudellinen ja yhteiskunnallinen asema. Aineistona tutkimuksessa käytetään 18–79- vuotiaita suomenkielisiä mannersuomalaisia edustavaa Hyvinvointi ja eriarvoisuus Suomessa 2016 -kyselyaineistoa. Analyysimenetelminä käytetään varianssianalyysiä, korrelaatiotestiä sekä lineaarista regressioanalyysiä. Tulosten mukaan yksinäisten ihmisten luottamus on ei-yksinäisten luottamusta heikompaa. Kuitenkin koulutuksella sekä taloudellisella ja yhteiskunnallisella asemalla mitattava sosioekonominen asema selittää myös yleistynyttä luottamusta, jolloin yksinäisyyden vaikutus luottamukseen pienenee mutta ei katoa. Demografiset ja sosioekonomiset tekijät eivät täysin selitä sitä, miksi yksinäisten luottamus on ei-yksinäisten luottamusta heikompaa.
dc.format.extent71
dc.identifier.olddbid163787
dc.identifier.oldhandle10024/146967
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/22344
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2019032810297
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightssuljettu
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/146967
dc.subjectkoettu yksinäisyys, luottamus, sosiaalinen pääoma, yksinäisyys, yleistynyt luottamus
dc.titleLuottavatko yksinäiset? : Yleistyneen luottamuksen väestöryhmittäiset erot yksinäisyyden kokemuksen mukaan
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Laaninen_Markus_opinnayte.pdf
Size:
955.29 KB
Format:
Adobe Portable Document Format