Amislaiset yliopistossa- rooliensa vankeina korkeakoulutuksen kentällä?
814.71 KB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset33
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tässä pro gradussa tarkasteltiin ammatillisen tutkinnon suorittaneiden pääomia, habitusta, sekä ammatillisen koulutuksen institutionaalisen habituksen merkitystä korkeakoulutuksen kentällä. Ammatillisen tutkinnon suorittaneita pidetään opiskelutaidoiltaan heikkoina. Ensimmäisessä tutkimuskysymyksessä tarkasteltiin, mitkä tekijät olivat merkityksellisiä ammatillisen koulutuksen ja lukion valinnan suhteen. Toisessa tutkimuskysymyksessä tarkasteltiin ammatillisen koulutuksen suorittaneiden opiskelijoiden koulutuspolun kulkua yliopiston tutkinto-opiskelijaksi. Kolmannessa tutkimuskysymyksessä tarkasteltiin opiskelijoiden korkeakoulutuksen kentällä tarpeellisten pääomien ja habituksen merkitystä yliopisto-opinnoissa.
Tutkimusaineisto koostuu 2024 keväällä tehdyistä haastatteluista. Haastateltavat haastateltiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Haastattelun kysymykset on laadittu Turun yliopiston aiemmin tehdyn tutkimuksen pohjalta. Kyseisessä tutkimuksessa tarkasteltiin Suomalaisen yhteiskunnan koulutusmahdollisuuksien tasa-arvoa. Haastateltavat etsittiin Turun yliopiston opiskelijoiden joukosta. Haastateltaviksi valittiin sellaiset henkilöt, jotka sopivat tutkimuksen kohderyhmään. Haastateltavia oli kaikkiaan yhdeksän henkilöä. Tutkimuksen analyysissa on hyödynnetty pääomien, sekä habituksen käsitteitä, joiden roolia on tarkasteltu koulutuksen kentällä. Ammatillisen tutkinnon asemaa koulutuksen kentällä on tarkasteltu institutionaalisen habituksen käsitteen näkökulmasta.
Tulokset osoittivat, että ammatillinen tutkinto vaikutti opiskelijoiden koulutuspolun pituuteen. Opiskelijat olivat pääsääntöisesti vanhempia, kuin lukion kautta hakeutuneet opiskelijat. Usealla haastateltavalla oli ammattikorkeakouluopintoja vaihteleva määrä suoritettuna ennen yliopistoa. He kokivat kuitenkin kuuluvansa korkeakouluympäristöön. Opiskelijat kokivat, että lukiossa he olisivat saaneet yliopistossa tarvittavia pääomia enemmän, kuten sosiaalista- ja kulttuurista pääomaa. Erilaisesta koulutuspolusta huolimatta, he menestyivät omien sanojen mukaan opinnoissaan hyvin.
Tutkimuksen perusteella ammatillinen tutkinto on toimiva väylä yliopistoon. Haasteena on ammatillisen koulutuksen saama yhteiskunnallinen asema koulutuksen kentällä. Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmaa olisi kenties syytä tarkastella. Kulttuurisia pääomien taitoja kaivattiin enemmän. Akateemisten taitojen puute vaikeutti tutkimuksessa haastateltujen opiskelijoiden opintomenestystä.