Tulusmateriaalit ja niiden ominaisuudet

Abstract

Tässä työssä tarkastellaan tulusten historiaa, niiden tuottamia kipinöitä ja eri tulusmateriaalien ominaisuuksia. Tulukset ovat perinteinen tulentekoväline, joka muodostuu kahdesta erilaisesta materiaalista. Nämä materiaalit täytyvät olla kovuudeltaan keskenään erilaiset, jotta ne pystyvät muodostamaan kipinöitä. Yleisimmät tulusmateriaalit ovat piikivi, pyriitti, teräs ja ferrocerium. Näistä materiaaleista ensimmäisenä on käytetty piikiveä ja pyriittiä. Nykyään käytetyt tulukset ovat tehty ferroceriumista ja teräksestä. Tulukset eivät ole olleet pelkästään merkittävä perinteisessä tulenteossa, vaan ne ovat myös olleet osana aseiden ja nykypäiväisten sytyttimien kehityksessä. Tulusten tärkein ominaisuus on niiden kipinöiden tuottaminen. Kipinöiden täytyy saada riittävän korkea lämpötila ja mahdollisuus hapettua, jotta materiaalista irtoava hiukkanen syttyy. Materiaalin sytyttäminen vaatii myös sen, että tulusmateriaalista irronnut hiukkanen pysyy riittävän kauan kuumana ja kytevänä, jotta sytykemateriaali alkaa palamaan. Syttymisen todennäköisyyttä lisää se, että kuinka paljon iskettävästä materiaalista iskun aikana irtoaa kyteviä hiukkasia. Nykyään käytetty ferrocerium-sauva on erittäin hyvä tulusmateriaali ja se onkin suosittu retkeilijöiden keskuudessa. Ferrocerium pystyy tuottamaan erittäin kuumia kipinöitä, joiden avulla tulen saa sytytettyä helposti ja sen hyvä säänkestävyys tekee siitä varmemman tulentekovälineen retkeilyssä kuin tulitikut ja sytyttimet, jotka ovat herkkiä kosteudelle ja voivat mahdollisesti loppua kesken.