Suosiolahja, mikä se on?

Abstract

Tutkielman aiheena on perintökaaressa säädetty suosiolahja ja sen vaikutus rintaperillisen lakiosaoikeuteen. Perintökaari asettaa yleiset puitteet Suomessa perinnönjaolle. Lakiosaoikeus on se osa perittävän jäämistöstä, joka varmistaa rintaperillisen oikeuden saada vähintään osa perinnöstä, vaikka testamentti olisi pätevästi laadittu sitä vastaan. Perintökaaren mukaan lakiosaa laskettaessa otetaan huomioon mahdolliset suosivat lahjat, jotka on annettu rintaperillisen vahingoksi. Perintökaaren 7:3.3§:ssä määritellyllä suosiolahjalla tarkoitetaan vastikkeetonta tai lahjanluonteista luovutusta, joka on tehty perittävän jälkeläiselle tai ottolapselle taikka tämän jälkeläiselle tahi näiden puolisoille tarkoituksena suosia lahjansaajaa rintaperillisen kustannuksella. Tilanteessa, jossa reaalijäämistö ei kata rintaperillisen lakiosaa, perillisillä on oikeus nostaa lakiosan täydennyskanne suosittua tahoa vastaan. Tutkielma keskittyy erityisesti suosimistarkoituksen arviointiin ja sen tulkintaan oikeuskäytännössä. Haastavaa on tehdä suosiolahjan tunnusmerkistöä koskevia varmoja johtopäätöksiä, sillä oikeuskäytännön ratkaisut ovat usein tapauskohtaisia, ja lainvalmisteluaineistoa on hyvin vähän. Tutkielmassa tarkastellaan myös, miten yritysten sukupolvenvaihdos voi vaikuttaa suosimistarkoituksen tulkintaan. Tutkimusmetodina käytetään oikeusdogmatiikkaa eli tutkimus keskittyy voimassa olevaan lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön. Suosiolahjasäännöksen avoin muotoilu ja puutteellinen lainvalmisteluaineisto ovat aiheuttaneet ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden haasteita oikeuskäytännössä. Säännöstä on kritisoitu, ja se on suomalaista lainsäädäntöä, jolle ei löydy vastinetta muiden maiden lakiosasääntelyistä. Tutkielman lopussa pohditaan suosiolahjasäännöksen tulevaisuutta ja mahdollisia kehityssuuntia, ja huomioidaan tuomioistuinten laaja harkintavalta säännöksen tulkinnassa.