Oikeus velkaantua? : Tutkimus velkaantumista rajoittavasta lainsäädännöstä

Abstract

Tutkimukseni käsittelee luonnollisten henkilöiden velkaantumista rajoittavaa kansallista sääntelyä. Tutkimuskohteena ovat luottosopimuksella tapahtuvaa vapaaehtoista velkaantumista ennakollisesti rajoittavat ja ehdollistavat normit. Selvitän näiden normien muodostaman sääntelykokonaisuuden avulla, missä määrin yksilölle on jätetty oikeus velkaantua. Kuvaan oikeudella velkaantua yksilön lähtökohtaista toimivaltaa ja mahdollisuutta sitoa itsensä velkasuhteeseen. Nähdäkseni lainsäätäjä voi rajoittaa tätä lähtökohtaista oikeutta ennakollisesti sääntelyllä. Toinen tutkimuskysymykseni liittyy velkaantumista rajoittavan lainsäädännön oikeuspoliittisten taustaoletusten tunnistamiseen.

Tutkimuksen taustalla vaikuttaa havainto siitä, kuinka kotitalouksien velka lisää talousjärjestelmän rakenteellisia riskejä. Nämä riskit voivat realisoitua joko yksilön itsensä tai koko talousjärjestelmän tasolla. Velkaantumisen aiheuttamien riskien vähentämisessä keskeinen rooli on julkisella vallalla, joka voi ennaltaehkäistä riskien muodostumista sääntelyllä.

Tutkimus perustuu pääosin kriittisen lainopin ja sääntelyteorian menetelmiin sekä oikeustaloustieteellisiin lähtökohtiin. Pääasiallisen aineiston muodostavat velkaantumista rajoittavat ja ehdollistavat säännökset ja säädökset. Tarkastelen normiaineistoa liiallisen velkaantumisen yksilöiden perusoikeuksille aiheuttamien taloudellisten ja sosiaalisten uhkien valossa.

Keskeisimpiin tutkimustuloksiini kuuluu se, että voimassaoleva sääntely ei juurikaan rajoita yksilön lähtökohtaisia mahdollisuuksia velkaantua. Tulkitsen tämän olevan tietoinen oikeuspoliittinen valinta. Velkaantumista rajoittava lainsäädäntö kohdistuu sen sijaan pääosin luotonantajaan. Sääntely jättää velkaantumisen rajoittamisessa huomattavaa harkintavaltaa luotonantajalle. Tämä herättää kysymyksen siitä, mikä on yksilön vastuu velkaantumisestaan ja siitä aiheutuvista ulkoisvaikutuksista. Päätän tutkimukseni havaintoon siitä, kuinka luotonantajan harkintaan luottaminen voi johtaa myös haitallisiin lopputuloksiin rahoitusvakauden kannalta.