"Kukakohan oppilaan pyllyn sitten pyyhki? Ope!" Luokanopettajien kokemuksia inkluusiosta

Abstract

Inkluusiota toteutetaan nykypäivänä Suomen kouluissa aktiivisesti. Suomi on sitoutunut toteuttamaan inklusiivista opetusta Salamancan sopimuksen (1994) ja YK:n vammaisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen (2006) mukaisesti. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten luokanopettajien kokemuksia inkluusiosta ja inklusiivisessa koulutusjärjestelmässä toimimisesta sekä heidän kokemaansa minäpystyvyyttä toimia inklusiivisessa koulussa ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimus suoritettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä haastattelemalla kuutta suomalaista luokanopettajaa, jotka työskentelivät ympäri maata. Kaikki opettajat olivat päteviä luokanopettajia ja työskentelivät inkluusion periaatteiden mukaisesti, vaikkakin koulujen välillä oli toimintatavoissa eroavaisuuksia. Haastattelut toteutettiin etäyhteyksin ja litteroitiin sanatarkasti. Valmis aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Inkluusion periaatteisiin on sitouduttu jo 1994 Salamancan julistuksen mukaisesti, mutta inkluusion toteuttajilla eli kouluilla ja opettajilla on hyvin erilaisia kokemuksia sen toimivuudesta. Tutkimuksen perusteella luokanopettajilla oli niin positiivisia kuin negatiivisiakin kokemuksia. Miltei kaikilla opettajilla oli inkluusiosta positiivisia kokemuksia, ja ne liittyivät lähinnä oppilaiden erilaisiin ja monipuolisiin kaverisuhteisiin sekä vertaisoppimiseen. Negatiivisia kokemuksia oli niin ikään kaikilla haastatelluilla opettajilla. Kokemukset liittyivät lähinnä suureen työkuormaan, uupumukseen ja riittämättömyyden tunteeseen luokassa. Kaikki tutkittavat myös totesivat, että heille annettu koulutus ei ole vastannut työelämässä tarvittavia tietoja tai taitoja. Varsinkaan inkluusiosta ei ollut välttämättä edes puhuttu koulutuksessa. Opettajat olivat saaneet myös lisäkoulutusta, josta ei kuitenkaan nähty olevan suurta hyötyä työelämässä. Opettajat näkivät, että inkluusio vaati toimiakseen paljon resursseja niin henkilöstön kuin oppimisympäristön puolesta. Inkluusiota ei heidän mielestään pitänyt missään nimessä käyttää säästötoimenpiteenä. Avainsanat: Inkluusio, inklusiivinen koulutusjärjestelmä, luokanopettaja, opettajan minäpystyvyys, kokemus