Tapaustutkimus erityisoppilaan sosiaalisesta integraatiosta yleisopetuksen luokkaan : Oppilaan ja opettajan näkökulma

Abstract

Tutkimukseni käsittelee erityisoppilaiden sosiaalista osallistumista yleisopetuksen luokassa fenomenografisen tapaustutkimuksen keinoin. Tutkimuksessani haastateltiin neljää erityisoppilasta kahdesta eri koulusta sekä heidän luokanopettajia ja erityisopettajia. Tutkimukseni tavoitteena oli saada tietoa haastateltavien käsityksistä ja kokemuksista sosiaalisesta integraatiosta. Tämän lisäksi selvitin, miten integraatiota toteutetaan tutkittavissa kouluissa ja millä tavoin opettajat ovat tukeneet oppilaiden sosiaalista integraatiota.

Tutkimuksessani selvisi, että tutkittavissa kouluissa on erilaiset lähtökohdat integraation toteuttamiseen. A-koulussa oppilaat ovat tehostetun tuen oppilaita, joiden kotiluokka on yleisopetuksen luokka, josta he integroituvat pienryhmään tietyillä oppitunneilla. E-koulussa oppilaat ovat erityisen tuen oppilaita, joiden kotiluokka on pienryhmä. Molemmissa kouluissa integraatiota pidettiin tärkeänä tavoitteena ja tukea pyrittiin antamaan enemmän koulutien alussa. A-koulun yleisopetuksen luokka oli tiivis yhteisö, jossa ryhmähenki oli hyvä ja tutkittavat oppilaat tunsivat kuuluvansa yleisopetuksen luokan yhteisöön. E-koulussa taas yleisopetuksen luokka ja pienryhmä nähtiin vielä erillisinä yhteisöinä ja tutkittavat oppilaat eivät vielä tunteneet kuuluvansa yhteisöön.

Opettajat olivat käyttäneet monia keinoja tukeakseen sosiaalista integraatiota. Pienryhmissä oppilaat saivat yksilöllistä tukea sekä positiivista palautetta, jotta he pärjäisivät yleisopetuksen luokassa. Siellä oppilaiden tukena oli luokanopettajan lisäksi avustaja. Opettajat pyrkivät käyttämään monipuolisia työtapoja, kuten ryhmätöitä, joilla he pyrkivät tukemaan oppilaiden sosiaalistumista luokkaan. Opettajat olivat opettaneet oppilaille myös sosiaalisia taitoja. Opettajien välisessä yhteistyössä havaittiin eroja koulujen välillä. A-koulussa opettajat tekivät paljon yhteistyötä joustavasti, kun taas E-koulussa opettajien välinen yhteistyö oli vähäisempää yhteisen ajan vähyyden takia.

Tutkimukseni avulla integraation ilmiö hahmotettiin kokonaisvaltaisesti, sillä tutkittavat koulut ja oppilaat olivat hyvin erilaisia. Tutkimuksessani voidaankin pohtia niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat integraation onnistumiseen, kuten integraation toteuttamisen kesto, oppilaiden tukeminen, työtavat, opettajan rooli sekä oppilaan henkilökohtaiset asiat. Tutkimuksestani voitiinkin päätellä, että koulun, ryhmän, opettajien sekä oppilaiden tilanne pitäisi ottaa kokonaisvaltaisesti huomioon integraatiota suunniteltaessa.