Onko ikä vain numero? : Työsuhteen päättäminen kollektiiviperustein ja ikäsyrjintä

Abstract

Tutkielman aihe on työsuhteen päättäminen kollektiiviperusteilla ja ikäsyrjintä. Ikäsyrjintä kos-kettaa kaikenikäisiä työntekijöitä, mutta erityisesti ikääntyneitä, kun yritys irtisanoo kollektiivi-perusteilla. Ikääntyneitä työntekijöitä irtisanotaan herkemmin kuin nuorempia työntekijöitä huo-limatta siitä, että ikäsyrjintä kielletään useissa oikeuslähteissä, painotetaan erilaisen kohtelun sallittavuutta silloin, kun sen tavoitteena on iäkkäiden työvuosien lisääminen, sekä korostetaan lojaliteettivelvoitetta, kun kysymyksessä on iäkkään työntekijän työsuhde.

Suomen lainsäädännössä ei ole säännöksiä irtisanomisjärjestyksestä, eikä siten säädetä mitään siitä, miten työntekijän korkea ikä vaikuttaa irtisanottavan valinnassa. Kun työnantajalla on kol-lektiiviperuste irtisanoa työntekijöitä, voi hän vapaasti valita irtisanottavan kuhan valintaa ei suoriteta epäasiallisin tai syrjivin perustein. Oikeuskäytännössä on katsottu riittäväksi asialliseksi perusteeksi säilyttää ne työntekijät työssä, jotka palvelevat yrityksen liiketoimintaa parhaiten työnantajan näkökulmasta. Kuitenkin siinä tapauksessa, että irtisanottavan valinta on kohdistettu ikääntyneeseen työntekijään selkeästi hänen ikänsä vuoksi, on työsopimus katsottu irtisanotuksi työsopimuslain vastaisesti.

Tutkielmasta käy ilmi, että ikääntyneiden työntekijöiden irtisanomissuoja kollektiiviperusteisessa irtisanomistilanteessa on täysin riittämätön. Tästä syystä olisi tärkeää, että lakiin kirjattaisiin ni-menomainen säännös, esimerkiksi irtisanomisjärjestys, että pitkään palvelussuhteessa olevilla ja ikääntyneillä olisi parempi oikeus säilyttää työsuhteensa kuin nuoremmilla ja vähemmän aikaa työnantajan palveluksessa olevilla.

Tutkielmassani pyrin selvittämään, milloin työantajalla on kollektiiviperuste irtisanoa ikääntynyt työntekijä. Irtisanottavan valintaa kollektiiviperusteisessa irtisanomisessa määrittävät työsopi-mus- ja yhdenvertaisuuslain säännökset. Tutkielman oikeudellinen ongelma onkin siinä, että irtisanomissuojaa ja yhdenvertaisuutta sääntelevät säännökset ovat usein hyvin tulkinnanvaraisia sekä niitä on monimutkaista yhdistää. Tämän vuoksi tutkielmassa käytetty tutkimusmetodi on oikeusdogmatiikka, jonka tehtävänä on selvittää voimassa olevan oikeuden sisältöä.

Tutkielmassa yhdistyy kaksi teemaa: yhdenvertaisuus ja työsuhteen päättäminen kuitenkin niin, että tutkielma on pääasiassa työoikeudellinen ja myös siinä käytetty oikeuskirjallisuus on pääasi-assa työoikeudellista.