Muisti- tai keskittymisvaikeuksia kokevien lasten ja nuorten koettu liikunnallinen pätevyys

Tietueen suppeat tiedot
dc.contributor.authorPulkkinen, Arttu
dc.contributor.authorVäisänen, Emmi
dc.contributor.departmentfi=Opettajankoulutuslaitos|en=Department of Teacher Education|
dc.contributor.facultyfi=Kasvatustieteiden tiedekunta|en=Faculty of Education|
dc.contributor.studysubjectfi=Kasvatustiede, OKL Rauma|en=Educational Sc.(Dep.of Teacher Education in Rauma)|
dc.date.accessioned2019-05-09T10:06:52Z
dc.date.available2019-05-09T10:06:52Z
dc.date.issued2019-04-16
dc.description.abstractTutkimuksessa selvitettiin Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU 2016) -tutkimuksen aineistoa (N=4398) hyödyntäen muisti- tai keskittymisvaikeuksia ilmoittaneiden viides-, seitsemäs- ja yhdeksäsluokkalaisten koettua liikunnallista pätevyyttä. Koettua liikunnallista pätevyyttä tarkasteltiin sekä pelkästä muisti- tai keskittymisvaikeudesta (muisti- tai keskittymisvaikeus -ryhmä, n=586) että muisti- tai keskittymisvaikeuden lisäksi muista vaikeuksista (päällekkäiset vaikeudet -ryhmä, n=636) ilmoittaneiden ryhmissä. Muisti- tai keskittymisvaikeuksia ja päällekkäisiä vaikeuksia ilmoittaneiden koettua liikunnallista pätevyyttä verrattiin niihin, jotka eivät ilmoittaneet mistään vaikeudesta (vammattomat-ryhmä). Lisäksi muisti- tai keskittymisvaikeuksia ja päällekkäisiä vaikeuksia ilmoittaneiden ryhmissä tarkasteltiin vaikeusasteiden (vaikeus ei juuri häiritse arjessa/vaikeus häiritsee arjessa), sukupuolten (poika/tyttö) ja ikäryhmien (11–12-vuotiaat, 13–14-vuotiaat ja 15–16-vuotiaat) välisiä eroja koetussa liikunnallisessa pätevyydessä. Koettu liikunnallinen pätevyys oli sekä muisti- tai keskittymisvaikeuksia että päällekkäisiä vaikeuksia ilmoittaneilla melko korkea, mutta alhaisempi kuin vammattomilla. Alhaisin koettu liikunnallinen pätevyys oli päällekkäisiä vaikeuksia ilmoittaneilla, jotka kokivat muisti- tai keskittymisvaikeuden häiritsevän arjessa. Pojilla oli pääosin korkeampi koettu liikunnallinen pätevyys kuin tytöillä sekä muisti- tai keskittymisvaikeuksia että päällekkäisiä vaikeuksia ilmoittaneilla. Ikäryhmien välillä havaittiin eroja muisti- tai keskittymisvaikeuksia ilmoittaneilla: vanhimmalla ikäryhmällä (15–16-vuotiaat) oli alhaisempi koettu liikunnallinen pätevyys kuin nuorimmalla (11–12-vuotiaat) ikäryhmällä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että muisti- tai keskittymisvaikeus voi olla negatiivisesti yhteydessä koettuun liikunnalliseen pätevyyteen. Yhteys voi vahvistua lapsen sukupuolesta tai iästä riippumatta, jos muisti- tai keskittymisvaikeus häiritsee arjessa ja samalla sen rinnalla koetaan muita vaikeuksia.
dc.format.extent69
dc.identifier.olddbid164041
dc.identifier.oldhandle10024/147215
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/13609
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2019050814861
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/147215
dc.subjectliikunta, toimintakyky, pätevyys, keskittyminen, muistaminen, minäkuva
dc.titleMuisti- tai keskittymisvaikeuksia kokevien lasten ja nuorten koettu liikunnallinen pätevyys
dc.type.ontasotfi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Name:
Pulkkinen_Arttu_Vaisanen_Emmi_opinnayte.pdf
Size:
930.64 KB
Format:
Adobe Portable Document Format
Lataa

Kokoelmat

Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt sekä syventävien opintojen opinnäytetyöt (kokotekstit)