Karanneet rannat : Tarkastelussa järvenlaskun vaikutukset Höytiäisen alueen kivikautisiin kohteisiin
3.49 MB
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset349
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Järvenlaskujen vaikutuksia arkeologisiin kohteisiin ei ole aiemmin tutkittu erillisenä tapahtumana, vaikka yli 3000 järveä koskettavana ilmiönä ne vaikuttavat varsinkin alueilla, jossa on kivikautisia asuinpaikkoja. Järvenlaskujen vaikutusta lähestytään Pohjois-Karjalan Höytiäisen esimerkkitapauksen kautta. Höytiäiselle on toteutettu vuonna 1859 Suomen mittavin järvenlaskuhanke, jossa järvenpinta laski 9,5 metriä ja vesijättömaata paljastui 17 000 hehtaaria. Vanhat lahdet kuroutuivat ja saaret yhdistyivät mantereeseen. Tutkielmassa luodaan yleiskuva Höytiäisen ranta-alueiden kivikautisiin kohteisiin sekä luodaan viiden lähikunnan inventointien perusteella levintäkartta lähialueen kivikautisista kohteista. Levintäkartan avulla tulkitaan Höytiäisen ympäristön kivikautisia asuinpaikkoja ja irtolöytöjä. Tästä muodostuu yleiskuva siitä, missä ja millaista kivikautista toimintaa alueella on ollut. Tämän yleiskuvan avulla vastataan tutkimuskysymykseen siitä, miten järvenlasku ilmiönä on vaikuttanut Höytiäisen kivikautiseen perintöön, ja esitetään tuotetun tiedon avulla hypoteesi siitä, missä Höytiäisen alueen vielä tuntemattomat kivikautiset muinaisjäännökset voisivat sijaita.