Suomalaisten nuorten naisten ja miesten sukupuolikuilu arvoissa ja asenteissa
avoin
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Lataukset13
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tutkittiin, onko suomalaisilla 18–29-vuotiailla nuorilla miehillä ja naisilla keskenään ja verrattuna muihin sukupolviin eroavaisuuksia arvoissa.
Tutkimuskirjallisuudessa sukupuolten merkittäviä eroja on tutkittu sukupuolikuiluna arvoissa, asenteissa ja äänestyskäyttäytymisessä. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu Ronald Inglehartin ja Pippa Norrisin kehittämän modernin sukupuolikuilun teorian ympärille. Teoria pohjaa havaintoihin, jonka mukaan länsimaissa naiset ovat 1980–1990-lukujen välissä siirtyneet massoittain äänestämään vasemmistopuolueita. Tutkijoiden mukaan muutos johtuu yhteiskunnan kehittymisestä sekulaarisemmaksi ja liberaalimmaksi, joka taas on muuttanut yksilöiden arvoja.
2010–2020-luvulle tultaessa sukupuolikuilua tutkittiin miesten taipumuksena äänestää radikaalioikeistopopulistisia puolueita. Kulttuurisen vastareaktion teoria pyrkii selittämään konservatiivisten arvojen nousua vastauksena liberaalien arvojen yleistymiseen. Puoluekentän ja arvokysymysten vuoksi vasemmisto-oikeisto ulottuvuus ei riittänyt selittävään yhteiskunnallisia muutoksia. GAL-TAN-ulottuvuus on tuotu täydentämään perinteistä arvoulottuvuutta. Empiirisissä tutkimuksissa sukupuolen, ikäkohortin ja koulutustason yhdistelmät ovat osoittautuneet merkittäviksi tekijöiksi asenteiden, arvojen ja äänestyspäätöksiä tutkittaessa.
Tässä tutkielmassa eroavaisuuksia tutkittiin monimuuttujaregressioanalyysilla. Sillä selvitettiin vastaajien asettumista itseasettelu liberaali-konservatiivi-akselilla ja arvoväittämien avulla. Keskeisinä muuttujina toimivat arvoväittämät liittyen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksiin, lakiin ja järjestykseen, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja monikulttuurisuuteen. Sosiodemografisina kontrollimuuttujina toimivat ikä, sukupuoli, koulutustaso, asuinpaikka ja tulotaso. Muuttujia käytettiin kahden regression tekoon, jossa toisessa toimi ikä ja sukupuoli omana interaktiomuuttujana. Aineistoa toimi Eduskuntavaalitutkimuksen data-aineisto, joka oli kerätty vuonna 2023. Aineiston tuli olla mahdollisimman tuore, jotta tämänhetkistä ilmiötä voitiin tutkia. Aineistossa vastaajien ikä vaihteli 18–84-vuotiaisiin.
Kaikki neljä arvomuuttujaa olivat tilastollisesti merkitseviä muuttujia. Sukupuolen ja iän interaktiomuuttuja osoitti, että nuoret ovat kauempana toisistaan arvoiltaan ja tämä kuilu kapenee iän myötä. Interaktiomuuttuja oli myös tilastollisesti merkitsevä. Arvoväittämissä nuorten naisten ja miesten väliset erot ovat johdonmukaisia, mutta pieniä. Nuoret naiset ovat samanikäisiä miehiä liberaalimpia kolmessa arvoväittämässä ja itseasettelu liberaali-konservatiivi-asteikolla. Kuvaajat havainnollistavat miten nuoret nais- ja miesvastaajat erottuvat arvoiltaan toisistaan.
Yksi poikkileikkausaineisto ei anna riittävästi vastauksia sukupolvien eroista. Lisää tutkimusta tarvitaan 2020-luvulta tarkistamaan, onko nuorten syventynyt sukupuolikuilu pysyvä ilmiö. Erityisesti onko se sidoksissa muihin sosioekonomisiin kontrollimuuttujiin, vai onko sukupuolikuilussa kyse enemmänkin kuilusta arvoissa. Lisäksi tulee testata miten arvot erot näkyvät äänestyspäätöksissä.