Työmarkkinajärjestöt korporatismin pönkittäjinä: Kolmikantaisen järjestelmän vahvistuminen osana Lipposen ensimmäisen hallituskauden aikaista EMU-ratkaisua

Tietueen suppeat tiedot
dc.contributor.authorJanhunen, Eemeli
dc.contributor.departmentfi=Filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitos|en=Department of Philosophy, Contemporary History and Political Science|
dc.contributor.facultyfi=Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Social Sciences|
dc.contributor.studysubjectfi=Poliittinen historia|en=Contemporary History|
dc.date.accessioned2024-05-21T21:30:26Z
dc.date.available2024-05-21T21:30:26Z
dc.date.issued2024-05-10
dc.description.abstractTutkielmassani tarkastelen sitä, miksi työmarkkinajärjestöt halusivat ylläpitää kolmikantamalliin perustuvaa korporatiivista järjestelmää osana Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) ratkaisua ja miten ratkaisu itsessään vaikutti suomalaisen parlamentarismin toimintamahdollisuuksiin. Aineistonani toimivat sekä Teollisuuden ja Työnantajain keskusliiton (TT) että Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön (SAK) lausunnot ja puheet. Hyödynnän myös ministeriöiden ja valiokuntien lausuntoja sekä mietintöjä ratkaisuun liittyen. Tutkimusmenetelmänä ratkaisun analysoinnissa käytän historiantutkimuksellista päättelyä ja sitä tukevana teoreettisena lähestymistapana poliittisen vaihdannan teoriaa. Työmarkkinajärjestöjen vallankäytöstä osana EMU-ratkaisua erottuu aineistojen perusteella muutama keskeinen näkökulma: Lipposen ensimmäisen hallituksen konsensuksen paluun myötä työnantajajärjestöt (TT) olivat valmiita uhraamaan lähes kaikki korporatismin hajauttamistavoitteensa pitkäaikaisen länsi-integraatiostrategian loppuunsaattamiseksi. Työnantajajärjestöt siis mukautuivat palkansaajapuolen (SAK) tavoitteisiin kolmikantakorporatismin jatkuvuudesta. Todellisuudessa työnantajat antoivat havaintojeni perusteella enemmän myönnytyksiä kuin olisi tarvittu ja siksi korporatismi vahvistui jatkuvuuden sijaan. Työmarkkinajärjestöjen vahvaan vaikuttamiseen liittyvä päätös EMU:sta heikensi parlamentarismin toimivuutta lisäämällä kolmikantaisen päätöksentekokoneiston ulkoparlamentaarista vaikutusvaltaa. 1990-luvulla alkanut uusi globalisaation aalto saattoi hajauttaa monia suomalaisen yhteiskunnan taloudellisia ja poliittisluonteisia rakenteita, mutta Suomen työmarkkinajärjestelmän rakenteet keskittyivät hajautumisen sijasta. Alkoi vahvistuneeseen kaksoissidokseen perustuva EMU-korporatismin aikakausi, jossa erityisesti palkansaajapuolen valta kasvoi.
dc.format.extent41
dc.identifier.olddbid194312
dc.identifier.oldhandle10024/177366
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/1475
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2024052134270
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.rights.accessrightsavoin
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/177366
dc.subjectAvainsanat: EMU, historiantutkimuksellinen päättely, kolmikantakorporatismi, Lipponen, parlamentarismi, poliittinen vaihdanta, SAK, TT, työmarkkinajärjestöt
dc.titleTyömarkkinajärjestöt korporatismin pönkittäjinä: Kolmikantaisen järjestelmän vahvistuminen osana Lipposen ensimmäisen hallituskauden aikaista EMU-ratkaisua
dc.type.ontasotfi=Kandidaatintutkielma|en=Bachelor's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Name:
Janhunen_Eemeli_opinnayte.pdf
Size:
389.23 KB
Format:
Adobe Portable Document Format
Lataa

Kokoelmat

Kandidaatin tutkielmat (kokotekstit)