Lääkkeiden vaikutusten arviointi

Tietueen suppeat tiedot
dc.contributor.authorKorhonen Maarit Jaana
dc.contributor.organizationfi=biolääketieteen laitos|en=Institute of Biomedicine|
dc.contributor.organization-code1.2.246.10.2458963.20.77952289591
dc.converis.publication-id68906208
dc.converis.urlhttps://research.utu.fi/converis/portal/Publication/68906208
dc.date.accessioned2025-08-27T23:50:54Z
dc.date.available2025-08-27T23:50:54Z
dc.description.abstract<p>Lääke-epidemiologiassa termiä vaikutus (effect) voidaan käyttää kahdella tapaa. Yleensä vaikutuksella tarkoitetaan altistumisen aikaansaamaa muutosta tutkittavien terveydentilassa verrattuna altistumattomuuteen. Terveydentilan muutosta voidaan selvittää seuraamalla sairauden ilmaantuvuutta tai kuolleisuutta, biologista muuttujaa (esim. keskimääräistä verenpainetasoa) tai esimerkiksi potilaiden elämänlaatua tai toimintakykyä. Altistumisen vaikutusta ei voi mitata tarkastelemalla terveydentilan muutosta vain altistuneessa väestössä vaan vertaamalla muutosta altistuneen ja altistumattoman väestön välillä. Haittavaikutuksella (adverse effect/reaction) taas viitataan lääkehoidon tiettyyn seuraukseen. Esimerkiksi ummetus on opioidien tunnettu haittavaikutus. Kun lääkehoito vähentää esimerkiksi kuolleisuutta tai tietyn sairauden ilmaantuvuutta vertailuhoitoon verrattuna, puhutaan lääkehoidon hyödyistä (benefit). Jos lääkkeen käyttö lisää kuolleisuutta, sairastuvuutta tai jonkin oireen ilmaantuvuutta, puhutaan lääkehoidon haitoista tai riskeistä (risk). Lääkehoidon vaikuttavuudella (effectiveness) viitataan yleensä lääkehoidon vaikutuksiin arkielämässä. Toisinaan käytetäänkin termiä arkivaikuttavuus. Kliinisellä vaikuttavuudella taas tarkoitetaan lääkehoidon tuottamia hoidollisia vaikutuksia verrattuna vaihtoehtoiseen hoitoon. Tässä luvussa vertaillaan satunnaistetun vertailukokeen ja havaintotutkimuksen ominaisuuksia lääkehoidon vaikutusten tutkimisen näkökulmasta sekä esitellään näiden tutkimusten tulosten raportoinnissa käytettäviä suureita. Lisäksi kuvataan havaintotutkimuksen tyypillisiä virhelähteitä sekä keinoja niiden hallintaan.<br></p>
dc.description.editionToinen, uudistettu painos
dc.format.extent7
dc.format.pagerange72
dc.format.pagerange79
dc.identifier.eisbn978-951-51-5042-4
dc.identifier.isbn978-951-51-5041-7
dc.identifier.olddbid204730
dc.identifier.oldhandle10024/187757
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/11111/53300
dc.identifier.urlhttp://hdl.handle.net/10138/335914
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2023031531728
dc.language.isofi
dc.okm.affiliatedauthorKorhonen, Maarit
dc.okm.discipline3142 Public health care science, environmental and occupational healthen_GB
dc.okm.discipline317 Pharmacyen_GB
dc.okm.discipline3142 Kansanterveystiede, ympäristö ja työterveysfi_FI
dc.okm.discipline317 Farmasiafi_FI
dc.okm.internationalcopublicationnot an international co-publication
dc.okm.internationalityDomestic publication
dc.okm.typeA3 Book
dc.publisherHelsingin yliopisto
dc.publisher.countryFinlanden_GB
dc.publisher.countrySuomifi_FI
dc.publisher.country-codeFI
dc.publisher.isbn978-951-45; 978-951-51; 978-952-10; 978-952-84
dc.publisher.placeHelsingin yliopisto
dc.relation.doi10.31885/9789515150417
dc.source.identifierhttps://www.utupub.fi/handle/10024/187757
dc.titleLääkkeiden vaikutusten arviointi
dc.title.bookYhteiskunnallinen lääketutkimus: ideasta näyttöön
dc.year.issued2021

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Name:
Yhteiskunnallinen_laaketutkimus_2021.pdf
Size:
3.61 MB
Format:
Adobe Portable Document Format
Lataa

Kokoelmat

Rinnakkaistallenteet