Association between education and blood pressure control in older adults: a study of two Finnish generational cohorts born 20 years apart.
Ladataan...
956.66 KB
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Abstract
Background: This study compares the impact of educational attainment on blood
pressure (BP) control in two Finnish cohorts of older adults, born 20 years apart.
Methods: All 70-year-old residents of Turku, Finland, were surveyed in 1990 (1920-
born TUVA cohort) and in 2010 (1940-born UTUVA cohort). Associations between
education and BP were assessed using first ANOVA and post-hoc Tukey tests and
then multiple linear regression, adjusted for age, gender, smoking, and body mass
index. Analyses included 668 TUVA and 682 UTUVA participants.
Results: In the TUVA cohort (67.7% women, mean age 70.9), 77.7% had primary
education only, compared to 54.1% in the UTUVA cohort (59.6% women, mean age
71.4). ANOVA revealed a significant association between education level and
diastolic BP in the UTUVA cohort (p = 0.04). All other ANOVA results were nonsignificant (p ≥ 0.14). Tertiary education did not have a significant association with
BP (p ≥ 0.0544). In regression analyses, each additional year of education in UTUVA
correlated with a 0.36 mmHg decrease in systolic BP (p = 0.01) and a 0.32 mmHg
decrease in diastolic BP (p < 0.001).
Conclusions: The 1920-born cohort demonstrated no significant differences in BP
across education levels, whereas in the cohort born in 1940, higher education was
associated with significant but small reductions in BP. These findings suggest that
although education might have some effect on BP, the absolute differences across
education levels are small. The relationship between education and BP is complex,
influenced by lifestyle choices and healthcare access, and requires further
exploration.
Tausta:
Verenpainetaudin esiintyvyys korreloi positiivisesti iän kanssa, erityisesti yli 65-vuotialla ja
sitä vanhemmilla. Iän lisäksi verenpainetaudin kehittymiseen vaikuttavat vahvasti myös monet muut
hyvin tunnetut riskitekijät, kuten ylipaino, tupakointi, suolan runsas käyttö sekä vähäinen liikunta. Sen
sijaan sosioekonomisten tekijöiden, kuten koulutuksen tai tulotason, vaikutus iäkkäiden verenpaineen
hallintaan on nykytiedon valossa vielä varsin epäselvä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli verrata
koulutustason vaikutusta verenpaineen hallintaan kahdessa suomalaisessa ikääntyneiden kohortissa.
Menetelmät: Tässä tutkimuksessa hyödynnettiin Turun vanhustutkimuksen (TUVA) ja Turun uuden
vanhustutkimuksen (UTUVA) aineistoja. Vuonna 1920 syntyneiden TUVA-kohortti muodostettiin
kutsumalla kaikki 70-vuotiaat turkulaiset tutkittavaksi vuonna 1990. UTUVA-kohortti muodostettiin
vuonna 2010 vastaavasti 1940-luvulla syntyneistä turkulaisista.
Tässä tutkimuksessa arvioitiin koulutuksen ja verenpaineen välisiä yhteyksiä ensin ANOVA- ja posthoc Tukey -testeillä ja sen jälkeen monimuuttujaisella lineaarisella regressiolla, joka mukautettiin iän,
sukupuolen, tupakoinnin ja painoindeksin mukaan. Analyyseihin osallistui 668 TUVA- ja 682
UTUVA-osallistujaa.
Tulokset: TUVA-kohortissa (67,7 % naisia, keski-ikä 70,9 vuotta) 77,7 % oli suorittanut vain
peruskoulutuksen, kun taas UTUVA-kohortissa (59,6 % naisia, keski-ikä 71,4 vuotta) vastaava osuus
oli 54,1 %. ANOVA-testi osoitti merkittävän yhteyden koulutustason ja diastolisen verenpaineen
välillä UTUVA-kohortissa (p = 0,04). Kaikki muut ANOVA-tulokset olivat tilastollisesti eimerkitseviä (p ≥ 0,14). Korkeakoulutuksen yhteys verenpaineeseen ei ollut merkitsevä (p ≥ 0,0544).
Regressioanalyyseissä jokainen lisäkoulutusvuosi oli yhteydessä 0,36 mmHg:n verran matalampaan
systoliseen (p = 0,01) ja 0,32 mmHg:n verran matalampaan diastoliseen (p < 0,001) verenpaineeseen
UTUVA-kohortissa.
Johtopäätökset: Vuonna 1920 syntyneessä turkulaisessa kohortissa ei havaittu merkittäviä eroja
verenpaineessa koulutustasojen välillä, kun taas vuonna 1940 syntyneessä turkulaisessa kohortissa
koulutuksella oli tilastollisesti merkitsevä mutta kliinisesti verraten vähäinen käänteinen yhteys
verenpaineen kanssa. Tulosten perusteella absoluuttiset verenpainetasojen erot koulutustasojen välillä
ovat verraten pieniä turkulaisilla ikääntyneillä, ja verenpainetaudin ehkäisyn ja hoidon voidaan katsoa
toteutuvan varsin tasaisesti heidän kohdallaan. Koulutuksen ja verenpaineen välinen suhde on
monimutkainen; siihen vaikuttavat elämäntavat ja terveydenhuollon saatavuus. Aihe vaatii
lisätutkimusta paitsi Suomessa myös muissa maissa erilaisissa maantieteellisissä ympäristöissä