Teknostressi taloushallinnon työssä
Ladataan...
343.61 KB
suljettu
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
DOI
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on tarkastella, miten teknostressi ilmenee taloushallinnon työssä. Aihe on ajankohtainen, sillä digitalisaation myötä taloushallinnon työ on muuttunut vahvasti tietojärjestelmäriippuvaiseksi, mikä on muokannut alan työnkuvaa ja osaamisvaatimuksia. Tästä huolimatta teknostressiä on tarkasteltu toistaiseksi vain rajallisesti suoraan taloushallinnon kontekstissa. Vaikka tietojärjestelmät toimivat työn keskeisinä apuvälineinä, niiden käyttö voi synnyttää myös kuormitusta ja teknostressiä. Tämä voi heijastua sekä työntekijän hyvinvointiin että työssä suoriutumiseen. Tutkielmassa vastataan kysymyksiin siitä, mitkä tekijät aiheuttavat teknostressiä taloushallinnon työssä, miten teknostressi vaikuttaa työntekijän hyvinvointiin ja suoriutumiseen sekä mitkä tekijät tukevat teknostressin hallintaa ja lieventämistä.
Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, ja sen teoreettisena viitekehyksenä hyödynnetään transaktionaalista stressiteoriaa. Teorian näkökulmasta teknostressi ymmärretään prosessina, jossa työntekijä arvioi teknologian asettamat vaatimukset suhteessa omiin voimavaroihinsa. Aineistoa on haettu teknostressiä, taloushallintoa ja tietojärjestelmiä kuvaavilla hakusanoilla. Koska taloushallintoon kohdistuva suora teknostressitutkimus on edelleen rajallista, tutkielmassa hyödynnetään myös yleisempää organisaatio ja tietojärjestelmätutkimusta ja yhdistetään sitä taloushallinnon työn erityispiirteisiin.
Kirjallisuuskatsauksen perusteella teknostressi on taloushallinnon työssä merkittävä ilmiö. Keskeisiksi teknostressin aiheuttajiksi nousevat teknoylikuormitus, teknologinen monimutkaisuus ja teknoepävarmuus sekä tietojärjestelmiin liittyvät tekijät, kuten jatkuva muutosvauhti, tunkeilevuus, puutteellinen integraatio sekä järjestelmien luotettavuuteen ja ajantasaisuuteen liittyvät ongelmat. Teknostressi voi heikentää työntekijän hyvinvointia esimerkiksi ahdistuksen, uupumuksen, turhautumisen ja työmotivaation laskun kautta. Lisäksi se voi näkyä työssä suoriutumisessa järjestelmien välttelynä sekä työn laadun, tehokkuuden ja innovoinnin heikkenemisenä.
Tulosten perusteella teknostressin lieventäminen edellyttää sekä yksilöön, organisaatioon että tietojärjestelmiin kohdistuvia toimia. Yksilötasolla keskeisiä ovat coping-keinot ja riittävä osaaminen, kun taas organisaatiotasolla korostuvat koulutus, perehdytys, tekninen tuki, muutosviestintä ja työntekijöiden osallistaminen. Myös käytettävät, luotettavat ja hyvin integroidut tietojärjestelmät voivat vähentää teknostressiä. Tutkielma osoittaa, että teknostressin ymmärtäminen on tärkeää, jotta taloushallinnon digitalisoitumisen hyödyt voidaan saavuttaa. Lisäksi tulokset korostavat tarvetta empiiriselle jatkotutkimukselle, jossa teknostressiä tarkastellaan suoraan taloushallinnon työympäristössä.