Johdon ohjausjärjestelmien kokonaisuus markkinashokissa : tapaustutkimus Finnair Oyj:stä koronapandemian aikana

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan Malmin ja Brownin (2008) johdon ohjausjärjestelmien viitekehyksen pohjalta, miten toimintaympäristön radikaali ja negatiivinen muutos vaikuttaa organisaation johdon ohjausjärjestelmien kokonaisuuteen. Tutkielma on toteutettu teoriaa havainnollistavana case -tutkimuksena, jonka tapausyhtiönä on lentoyhtiö Finnair Oyj. Lentoyhtiöiden toimintaympäristössä voitiin COVID-19 markkinashokin aikana tunnistaa liiketoimin-nalle merkittäviä negatiivisia muutoksia, jotka mahdollistivat tutkimusasetelman mukaisen tarkastelun. Tällainen tutkimusasetelma perustuu kontingenssiteorian mukaisiin oletuksiin, että johdon ohjausjärjestelmien kokonaisuus on sidoksissa strategian toteuttamisen kautta toimintaympäristöönsä. Aiemmat akateemiset tutkimukset tukevatkin näkemystä, että toimintaympäristön muutokset edellyttävät muutoksia ohjausjärjestelmien kokonaisuuksissa. Akateeminen kirjallisuus ei kuitenkaan ole tutkinut sitä, mitkä ovat ne elementit johdon ohjausjärjestelmien kokonaisuudessa, joiden tulisi toimintaympäristön muutoksessa sopia hyvin. Tutkielmassa pystyttiin tapausyhtiön ohjausjärjestelmien kokonaisuuden pohjalta havainnollistamaan Malmin ja Brownin (2008) teoreettista mallia käytännössä. Markkinashokissa havaittuja muutoksia ohjausjärjestelmien kokonaisuudessa näytti ajavan ensisijaisesti liiketoiminnan parempi sovittaminen toimintaympäristöön, mutta myös organisaatiossa tähän vastauksena tehtyjen muutosten vaikutukset kokonaisuuden muodostumiseen. Osa tapausyhtiön kontrolleissa havaituista muutoksista näytti liittyvän siis ennemmin toisen kontrollin muutoksen edellyttämään vastavuoroiseen muutokseen siitä riippuvaisessa kontrollissa, kuin suoraan itse toimintaympäristön muutokseen. Havainnot tukevat aiempien kontingenssiteoreettisten tutkimusten havaintoja, että ohjausjärjestelmien kokonaisuudet ovat tilannesidonnaisia ja muutokset toimintaympäristössä edellyttävät sopivan kokonaisuuden tarkastelua. Sekä toisaalta ne tukevat kokonaisuuksien sisällä kontrollien keskinäisiä riippuvuuksia tar-kastelleita tutkimuksia siitä, että ainoastaan toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset eivät selitä, mitkä kontrollit muodostavat menestyksekkään kokonaisuuden strategian ohjaamiselle. Näiden lisäksi empirian pohjalta tunnistettiin strategisen suunnittelun kontrollin muita kontrolleja määrittävä rooli, jota kannustetaan jatkotutkimaan.