Traneksaamihapon yhteys verisuonitukosten muodostumiseen

Abstract

Traneksaamihappo on 1960-luvulla kehitetty lääkeaine, joka on yleisesti käytössä ympäri maailmaa verenvuotojen hoidossa. Sen vaikutusmekanismi perustuu fibrinolyysin inhibitioon. Se imeytyy hyvin suun kautta, ja sen puoliintumisaika on noin 80 minuuttia. Traneksaamihappo on hyvin siedetty ja sen yleisimpiä haittavaikutuksia on maha-suolikanavan haitat. Vaikutusmekanisminsa vuoksi sen käyttöön liittyvä mahdollinen tromboosiriski aiheuttaa huolta. Tämän kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on käsitellä traneksaamihapon yhteyttä tukosriskiin uusimman tutkimustiedon valossa erityisesti naistentautien näkökulmasta. Aineisto on paikannettu PubMed- tietokannasta englanninkielisillä hakusanoilla ”tranexamic acid” ja sen lyhenteillä ja kauppanimillä, ”thrombosis”, ”delivery”, ”hemorrhage”, ”menorrhagia” ja näiden synonyymeillä, sekä kaikkien edellä mainittujen hakusanojen MeSH- hakutermeillä. Haku tehtiin ajalta 2000–2021. Hakutulos käsitti 160 artikkelia, joiden otsikoiden ja tiivistelmien perusteella artikkelit tarkastettiin. Tietokantahaun ulkopuolisia tietolähteitä oli 19 kappaletta. Lopulta 70 tietolähteen nähtiin olevan kysymyksenasettelun kannalta olennaisia, mutta aineistosta kuusi artikkelia ei ollut kokonaisuudessaan saatavilla. Aineistosta 38 tietolähdettä on sisällytetty katsaukseen, joista referoituja tutkimuksia on 10 kappaletta. Tromboosi on traneksaamihapon hyvin harvinainen haittavaikutus. Isoimmissakaan yli 20 000 osallistujan tutkimuksissa ei olla huomattu sen aiheuttavan tilastollisesti merkitsevästi enempää tukostapahtumia. Havaittujen tukostapahtumien esiintyvyys kontrolloiduissa tutkimuksissa vaihtelee traneksaamihapporyhmissä 0,1–6,7 % ja kontrolliryhmissä 0,1–7,8 % välillä. Tutkimustulosten perusteella arvioitu tukosriski on 0,24–4,01- kertainen. Kahdessa tarkastellussa tutkimuksessa traneksaamihapon havaittiin lisäävän tukosriskiä, mutta havainto jäi tilastollisesti merkityksettömäksi. Pääasiallisesti tutkimustulokset ovat linjassa keskenään, eikä olemassa olevan tutkimustiedon perusteella herää vahvaa epäilyä lisääntyneestä tukosriskistä. Kuitenkin traneksaamihapon aiheuttamien tukostapahtumien luotettava arviointi on haastavaa, sillä tromboosien muodostumiseen vaikuttavat useat tekijät, sekä osa tapahtuneista trombooseista voi jäädä diagnosoimatta. Tämän vuoksi tarkemmat tutkimukset kohdistuen nimenomaan tukosriskin arvioon ovat vielä tarpeellisia luotettavan tutkimustiedon saamiseksi.